Kansallispuistosta tuli jonkin verran palautetta häiriökäytöksestä. Erävartija Tommi Suonpään tehtävä on pitää silmällä sitä, että kaikki sujuu asiallisesti.
Teijon kansallispuiston paikallistaloudelliset vaikutukset ovat kasvaneet entisestään. Puiston kokonaistulovaikutuksen arvioidaan olevan alueella noin neljä miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksia sillä oli 34 henkilötyövuoden verran. Vielä vuonna 2015 tehdyssä kävijätutkimuksessa kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus oli 1,65 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 16 henkilötyövuotta.
Teijon kansallispuiston palveluihin ollaan tutkimuksen mukaan pääosin tyytyväisiä. Kävijöistä noin puolet on ensikertalaisia ja kävijäkunta on naisvaltaistunut.
–Teijon kansallispuiston tunnettuus on kasvanut ja pääkaupunkiseudulta tullaan yhä useammin Teijolle. Kotimaan matkailijoiden osuus on kasvanut. Uusia kävijöitä on paljon, mutta paikallisten kävijöiden osuus on vähentynyt reilusti”, kertoo Metsähallituksen Rannikon luontopalvelujen suunnittelija Kirsi Nikkola tiedotteessa.
Kansallispuiston päiväkävijöistä naisia oli 69 prosenttia ja yöpyjistä naisten osuus oli 60 prosenttia. Kotimaisia matkailijoita oli 82 prosenttia vastaajista.
Metsävaltaisessa puistossa vuoden 2021 hellekesä vähensi selvästi kävijöiden määrää vuoteen 2020 verrattuna, myös uintipaikoilla. Vuoden 2021 käyntimäärä Teijon kansallispuistossa oli 104 700 eli 15 prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna 2020, jolloin kävijöitä oli 123 000. Kaiken kaikkiaan Teijon käyntimäärä on noussut kansallispuiston perustamisvuoden 2015 noin 80 000 kävijästä.
Kävijöistä 54 prosenttia yöpyi Teijon kansallispuistossa ja viipyi keskimäärin vajaat kaksi vuorokautta.
Parhaiten kävijöiden odotuksia vastasivat Teijon kansallispuistossa luonnonympäristö, reitit ja rakenteet sekä harrastusmahdollisuudet. Suurin osa vastaajista ei kokenut merkittäviä häiriötekijöitä käynnillään Teijolla.
Vastaajista yhtätoista prosenttia häiritsi liiallinen kävijämäärä. Muiksi häiriötekijöiksi mainittiin muiden kävijöiden käyttäytyminen, maaston kuluneisuus ja maaston roskaantuneisuus.
Vapaamuotoisessa palautteessa saatiin eniten kehitysehdotuksia liittyen pitkospuihin. Lisäksi toivottiin lisää vesipisteitä vaeltajia ajatellen, ja luontokeskuksen toiminnan kehittämistä kuten pidempiä aukioloaikoja
