Skip to main content

Tervepä terve. Toimituksen koillisauditorion viikkoseminaari  pidetään tässä seuraavaksi. 
***
Salossa on ollut puheenaiheena mahdollinen Valmet Automotiven akkutehtaan tulo vanhaan puhelintehtaaseen Meriniityn reunalle. Hyvä niin. Tiedossahan on jopa yli 300 työpaikkaa.
Toisaalta uutta ei ole: täällä peltovyöhykkeellä on ihan tuttua kauraa, että se tarkoittaa töiden alkua, kun Valmet ilmestyy pellonlaitaan.
***
Rektytoinnissa toivelistalla on toimihenkilöitä ja tuotannon työntekijöitä. Tekijöitä tarvitaan ja johtaminen on olennaista. Toteen on näytetty sekin, että edestäpäin ja esimerkillä sitä johdetaan.

Selitän. Tämä liittyy liikenteeseen siinä missä akkutehdaskin. Aluksi tulee informatiivinen osuus.

Aikaisemmin valtatie 110:lta Turun suunnasta tuleville oli Halikossa samat liikennevalot oikealle kääntyville ja suoraan jatkaville.  Kun vihreä paloi, sai posottaa kohti Helsinkiä tai kääntyä Meriniittyyn. Kääntyvien piti tietysti antaa tilaa kevytväylän käyttäjille.

 Jokin aika sitten tehtiin parannuksia ja asennettiin oikealle kääntyville nuolivalot.  Nyt saa kääntyä vasta, kun vihreä nuoli palaa ja samalla kevytväylän käyttäjille ovat tietysti valot punaisena. 

Jos joku joskus kertoo tutkittuna tietona, että ihminen ajelee autoa pitkälti ulkomuistista, niin en ylläty. Näin on.  Nyt valoremontin jälkeen saa mainitussa risteyksessä parhaimmillaan kolmena aamuna viidestä nähdä, miten Meriniittyyn kääntyjät ajavat pokerinaamalla päin omaa punaista valoaan, palaahan se suoraan meneville tarkoitettu valo jo vihreänä. Se, josta on menovuorot viimeiset parikymmentä vuotta katsottu.

Tällä viikolla tehtiin kyseenalainen ennätys; punaisia päin menijöitä oli jonossa kerralla neljä.  Kun ensimmäinen menee, ei muissakaan autoissa kyseenalaisteta oikeutta lähteä liikkeelle.

Kolkointa on, että hyvässä uskossa omalla vihreällään liikkeelle lähteneet kävelijät ja pyöräiljät ovat tässä tosivaarassa.

 Että esimerkillä sitä johdetaan. Vaikka sitten autokulkue yli koululaisten. 

***
Liikennettä on sekin, että Pohjois-Korean johtaja matkasi viime viikon huippukokoukseen junalla. Kaverilla on kotimaassaan vissi julkikuva, mutta sen ulkopuolella ovat lehtikuvaajien kamerat valmiina ottamaan myös vähemmän puunattuja kuvia. Hilpeyttä herättikin kuvasarja, jossa johtaja pisti rautatieasemalla junan vierellä tupakaksi.  Röyhyttely ei ole niitä asioita, joista varsinaisesti kansalle huudellaan.   
Tässä tietysti olisi voinut välttyä kiskaisemalla sauhut sisällä, salapolttelun perinteiden mukaan vaikka vaunun käymälässä.  Voisi jopa sanoa, että tupakkipaikkana se toimii kuin junan vessa.
 ***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: