Tervepä terve. Toimituksen lounaiskatedraalin viikkosaarna julistetaan tässä seuraavaksi.
***
Valtaisa on se väkijoukko, jonka katseet ovat kiinnittyneet kohti Vatikaania, missä valitaan uutta paavia.
Valinnan tekevän konklaavin tapahtumista on jaettu tietoa jonkin verran, mutta kuviot itse käydään visusti lukkojen takana. Näin syntyy väistämättä käsitys lähes mystisestä tapahtumasta.
Kardinaalien kokoontumisessa pelataan pitkälti muotoseikat huomioiden; esimerkiksi äänestyslaput ovat tietynlaisia, niitä käsitellään tietyllä tavalla, osa repliikeistä on vuosisataisia ja niin edelleen. Äänestyksiä tehdään monta, ja joka toisen jälkeen on vuorossa monien mielestä mielenkiintoisin vaihe: äänestysliput poltetaan ja piipusta pöllähtävän savun väri kertoo, saatiinko valinta tehtyä. Musta savu tarkoittaa palaverin jatkumista, valkoinen sitä että paavi on valittu. Värin saamiseksi savuun käytetään nykyään kemikaaleja.
Jäinpä miettimään, että miten mystillistä tai arkista tämä kaikki tosiasiassa on. Etenkin tulien teko on kiinnostanut. Mielikuva on tietysti, että äänestyksen jälkeen yksi kaapuherra askeltaa rauhallisesti valurautaisen, koristeellisen kamiinan luo, asettelee liput arinalle ja käyttää paavillista tuohusta niiden sytyttämiseen.
Entä, jos asia ei ole näin. Esimerkiksi tämä kemikaali. Varmasti sen pitäisi olla harrasta, ikiaikaista ainetta kauniissa astiassa. Vaan illuusio särkyy, jos käy ilmi että tavaran tuo kiinteistönhuoltofirman mies vihreällä Transitilla neljän litran muovikannussa rautakaupasta. Siunataanko tavara, siirretäänkö oikeaan astiaan? Ja kuka tulen sytyttää? Onko mitään kamiinaa, vai kopautetaanko ikkunaan, jolloin pihalla tupakoiva talonmies käy sytyttämässä roihun uuniin.
Ja sitten on vetoasia, eikä kyse ole siitä että vedonlyöntifirmat usuttavat pelaamaan sen puolesta, kuka seuraavaksi paaviksi valitaan.
Näet entä, jos todella onkin kamiina tai uuni, jota käytetään. Sellaisen kanssahan vetoasia voi kaikesta huolimatta yllättää, jos valinta venyy pitkälle kevääseen: tunnettua on, että lämpimällä säällä voi hormi heretä vetämästä ja savu pöllähtää tupaan. Arvokiinteistön kyseessä ollen tätä ei voi sallia.
Paljonhan on puhuttu että katolisessa kirkossa tapahtuu kummia juttuja, mutta osa jää kuin savuverhon taa.
Tulisipa siinä niillekin puheille sananmukaisesti katetta tietysti, jos kävisi niin että hormi ei vetäisi.
***
Kyse ei tietysti ole kummemmasta kuin viestinnästä, kun valkoinen savukiehkura kiipeää kohti taivasta. Siinä sitä lähetetään työnantajalle tieto, että uusi väliportaan hallinto on valittu.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
