Tervepä terve. Toimituksen koillissaluunan viikkolooshiin lösähdetään tässä seuraavaksi.
***
Logistiikka se on, joka pitää langat kuumina ja ihmiset leivän syrjässä.
Asia valkeni hiljakkoin, kun tietokone alkoi kenkkuilla.Ensimmäinen tehtävä oli tietysti soittaa koneen myyneeseen yritykseen, takuuta kun oli jäljellä.
Kaupasta asia siirrettiin koneen valmistajan takuuosastolle, joka muutaman sähköpostin jälkeen lupasikin hakea laitteen hoitoon. Nouto delegoitiin kuulemma kuriiripalvelulle. Kuriiriyhtiöltä taas asia siirtyi niin, että kotoinen Posti toi eräänä aamuna laatikon, jossa oli toimintaohjeet: kone pitäisi pakata lootaan ja soittaa ensiksi puheena olleeseen kuljetusfirmaan, joka lähettäisi kuskinsa hakemaan sen. Näin tapahtui, paitsi että ei tapahtunut. Soitto meni kyllä kuljetusyhtiöön, mutta lootan haki taas Posti ja paketin päällä olleen osoitteen mukaan kapine oli seuraavaksi matkalla Puolaan.
On tämäkin. Joskus muinoin asia olisi hoitunut niin, että ensimmäisen soiton ansiosta olisi viety itse kapine takaisin Tammisaareen tietokonekauppaan ja sieltä olisi aikanaan soitettu, mikä oli vikana. Nyt periaatteessa sama homma hoituu niin, että ringissä on useampi yritys, lähes kymmenen ihmistä luurit korvalla, ja lopputuloksena härveli matkustaa yli Itämeren.
Nähtäväksi jää, palaako kone milloinkaan ja minkä maan postileimat paketissa silloin on.
***
Kaiken päälle on tietysti ilahduttava siitä, miten hienonvaikean kapineen insinööri saa aikaan pahvilaatikosta.
Konetta varten lähetetty laatikko oli suuri, tukeva ja moniosainen. Sisäpuolella oli irrotettava, noin 72 taitosta sisältävä pahvinen lisäosa, jossa oli kiinni muovikelmu. Kone piti ujuttaman muovikelmun alle, ja kun sisäosan sitten taitteli tietyllä tavalla takaisin itse laatikkoon, kelmu kiristyi koneen ympärille, ja piti sen paikallaan.
Terveisiä vain pahvilaatikko Oy:öön. Kyllä sen ihmelootan kanssa täällä hetki päätä raavittiin.
***
Tätä ennenhän tietokoneista ovat tehneet uudenveroisia konitohtorit.
***
Heip.
aku.poutanen
@pernionseudunlehti.fi
