Tervepä terve. Toimituksen koillisklinikan viikkonäytteet otetaan tässä seuraavaksi.
***
Jos tässä jostain on näytteitä tarvittu niin siitä, että elämä jatkuu.
Viime torstaina alkoi koko alkuviikon työllistänyt koronavirus käydä luonnolle.
Piti jo kirjoittaa, että hengen päälle, mutta se voitaisiin tulkita väärin.
Yhtä kaikki piti tehdä perinteinen Ei tästä tule mitään-päivän jippo eli pakata kamera ja lehtiö autoon ja ajella lenkki vilkuilemassa, mikä kaikki jatkuu, vaikka paljon on toisin kuin toissaviikolla. Ja olihan tuota, peremmältä lehdestä löytyy.
Monin tavoin kuulee epidemiaan suhtaudutun. Iän tai muun syyn takia pitäisi monen pitää välimatkaa kanssakansalaisiin. Toisin on käynyt; aika monta otsikkoa on revitty siitä, että kaikki eivät pysy aloillaan, olipa puhe sitten nuoremmista tai vanhemmista. Mahtaneeko johonkin kesäteatteriin ilmestyä pikavauhtia klassikkokomedia Kuriton sukupolvi.
Eipä kontaktien välttäminen vain linnoittautumista tarkoita, mutta paljosta tinkimistä kyllä.
Mene ja tiedä sitten: tätä luettaessahan poikkeustilaa on menty pyöreästi viikko ja muutama lienee jäljellä. Moni ehti jo hihkaista, että nyt on aikaa laittaa pihaa ja siivota ja lukea ja mitä kaikkea. Voi olla, että jo tänään on mieli toinen ja hetken kivalta kotoilulta näyttänyt tekeminen alkaakin vaikuttaa vain tympeältä pakkolomalta.
Jos vakavissaan puhutaan, ehkä huolettomuus johtuu siitä, että viruksenpiru on ilmiönä globaali jos mikä ja luonteeltaan sukua sille, että kaikkia ei esimerkiksi ilmastoasia hetkauta. Isoksi ilmiöksi epidemia on lisäksi sittenkin näkymätön, jos hyppii aamun lehdestä osan sivuista yli ja pitää radion kiinni. Vettä tulee hanasta, huoltoasemalta saa bensaa ja ruokaa kaupasta. Monessa torpassa on meneillään poikkeustila ilman poikkeusta.
Tai sitten kyse on siitä, että arki on niin jengoilleen ruuvattua, että sitä ei hetkauta mikään. Tässä on tullut vastaan parikin kertomusta, joissa marketissa on tapahtunut pillastuminen tilanteessa, missä oma mielimakkara tai -kahvi on hamstrauksen vuoksi hetkellisesti loppu ja joku viidestätoista lähes samanlaisesta ei käy.
Leikitään nyt, että pientä isommassa marketissa on 5000 päivittäistavaratuotetta. Vaikka hyllyistä ostettaisiin loppuun neljä lajia vessapaperia, kaksi lajia makkaraa ja yksi jauhelihaa, jäljelle jää silti 4993 lajia ostettavaa. Nälänhätä tai sontaan hukkuminen eivät heti uhkaa.
Ja näkyi tuota olevan arkiruokien lisäksi herkumpaakin tarjolla, esimerkiksi taipaleiden takaa tuotua äyriäistä. Moni pitää esimerkiksi pizzassa matkaravuista.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
