Skip to main content

Evakkotarinat elävät Kiskossa

Eila Kymäläinen ja Timo Pohjola pitävät molemmat tärkeänä sitä, että muistot Karjalasta siirtyvät seuraaville sukupolville.Kiskon kotiseutumuseo muistaa tämän vuoden kesänäyttelyssään Karjalasta Kiskoon asettuneita.
– Naiset tulivat edeltä, lapsineen ja nyytteineen Kiskolan pihaan, lotat tarjosivat velliä ja sitten alettiin selvittää, mistä saisi katon pään päälle, kotiseutumuseota Kisko-Seuran kautta pitävä Eila Kymäläinen kertoo.
Näyttely on Kymäläisen sanoin kunnianosoitus karjalaisille. Kiskon Karjalaseura on perustettu tasan 70 vuotta sitten. Näyttelyssä on esillä kaikki yhdistyksen kokousten pöytäkirjat – perustamiskokouksesta lähtien.
– Tämä on hyvä tapa siirtää näitä muistoja eteenpäin, sanoo Timo Pohjola, Karjalaseuran puheenjohtaja.
Kiskoon sijoittui talvi- ja jatkosodan jälkeen toista tuhatta Karjalasta evakkoon lähtenyttä. Määrä on valtava. Vertailun vuoksi voidaan sanoa, että Kiskon väkiluku ennen kuntaliitosta oli 1828.
– Tänä päivänä puhutaan siitä, miten vaikuttaa kun väestöä muuttaa kuntaan muutama prosentti lisää – silloin on voinut pitäjän koko kasvaa neljänneksellä, Pohjola huomauttaa.

Kiskon kotiseutumuseo on avoinna heinäkuussa lauantaisin ja sunnuntaisin ja elokuussa vain sunnuntaisin klo 12-15.

Jaa artikkeli: