Perniön VPK:n hälytysmäärät viime vuonna laskivat edellisvuoteen nähden. Hälytyksiä kirjattiin viime vuonna kaikkiaan 196. Erityisesti vähenivät ensivastelähdöt, joita tilastoihin merkittiin 80.
Määrä on jyrkässä laskussa; vilkkaimpana vuotena ensivastelähtöjä kirjattiin 220.
Perniön VPK:n päällikkö Hannes Aaltonen arvioi, että onnettomuuksien määrä ei ole pienentynyt, mutta lähtömääriä syö nykyinen hälytysohje, jonka vuoksi hälytyskeskus ei hälytä ensivasteyksikköä automaattisesti kaikkiin hätätilanteisiin, vaan ensisijainen lähtijä on lähin ambulanssi. Sairasauto voi kutsuttaa paikalle ensivasteautonkin, jos se katsoo, että lisäkäsiä tarvitaan, tai että ensivasteyksikkö tarvitaan potilaan hengen turvaamiseksi.
–Jos tilanne on se, että hengenlähtö on todella lähellä, kärjistää Aaltonen.
–Meillä on kuitenkin neljän minuutin lähtöaika.
Tyypillinen tilanne, jossa ensivasteautoa ei automaattisesti lähetetä paikalle, on rintakipuinen, mahdollisesti sydäninfarktin saanut potilas. Ensivasteyksikkö voisi tällaisessa tapauksessa aloittaa avustamisen, vaikka ambulanssi sitten tulisikin paikalle jatkamaan ja kuljettamaan potilaan jatkohoitoon.
Paloasemalla huoli on potilaasta, mutta myös ensivastetoiminnan jatkosta.
–Tässä meillä olisi valmis paketti, on koulutetut kaverit ja hyvä kalusto, ja sitten sitä ei käytetä.
Hälytysohjeilla tulevaan rahansäästöön Aaltonen ei usko.
–Varmasti säästää sairaalapäiviä, mitä nopeammin hoito voidaan aloittaa.