Toki teltassa hiukan lemahtaa, mutta ei niin pahasti kuin voisi.
–Tähän tottuu. Jos vastaan tulee joku kalanraato, niin sitten voi vähän yökkäyttää, tunnustaa Kaisa Katajisto.
Hän opiskelee ympäristötekniikan insinööriksi ja Korvenmäen jäteaseman alueelle pystytetyt teltat ovat osa Katajiston opinnäytetyötä. Kolmen viikon aikana on teltoissa seulottu läpi runsaat kolme tonnia kotitalouksien sekajätettä, jota Korvenmäkeen eri puolilta Saloa tuodaan.
Tarkoituksena on tehdä tutkimusta siitä, mitä sekajätteen seassa on, miten hyvin lajittelu toimii, ja mitä sekajätteeseen kuulumatonta roskapusseihin sullotaan.
–Samalla me saamme tietoa omaan käyttöömme siitä, miten toimintaa on kehitettävä, toteaa Lounais-Suomen Jätehuollon viestintäpäällikkö Päivi Mikkola.
Varsinaisesti johtopäätöksiä tehdään, kun urakka on valmis ja eri jätejakeiden määrät selvillä. Yleisellä tasolla Katajisto toteaa jo nyt, että sekajätepusseihin päätyy väärää tavaraa: biojätettä ja kartonkia on mukana yllättävän paljon. Biojäte on hyvin tavallista keittiöjätettä: suodatinpusseja, voileivänjämiä ja niin edelleen.
Lajitteluteltassa selviää, että sekajätteen seasta on poimittu muutakin väärää: muun muassa puutarhajätettä, betonimurua ja myös aivan ehjää tavaraa. Tiistaina eräästä pussista löytyi pussiin pakattuna rasiakaupalla käyttämättömiä neppareita.
.Ehjästä tavarasta, josta joku vanhan tavaran harrastaja olisi voinut jopa maksaa, koottiin telttaan oma osastonsa. Kasassa on esimerkiksi vanhoja kirjoja ja jopa selvää rahaa, tosin Thaimaan valuuttaa.
Kaikkiaan Salon alueelta, Sauvosta ja Paimiosta tuodaan Korvenmäkeen vuodessa noin 8300 tonnia sekajätettä. Koko Lounais-Suomen jätehuollon alueella määrä on noin kymmenkertainen. Siinä, missä takavuosina jäte ajettiin ronskisti ”penkkaan”, lähtee Korvenmäkeen tuotavista jätteistä valtaosa uusiokäyttöön. Korvenmäkeen jäävät lähinnä rakentamisesta jääneet hankalat aineet; asbesti, lasivilla ja muruksi menneet kipsilevyt.
