– Silloin kun tulin tänne ensimmäisiä kertoja, kuulin paikallisten maanviljelijöiden kutsuvan minua viidakkomieheksi. He olivat kai nähneet vain Crocodile Dundee -elokuvan, eivätkä tienneet mitään muuta Australiasta, naurahtaa Chris Lloyd.
Australialainen Chris Lloyd viettää pitkät ajat Suomen kesästä Kosken asemalla puolisonsa Anu Heiskasen kanssa. Parin vakituinen asunto on Helsingissä. Chris Lloydin toi Suomeen työ, ja samalla löytyi myös vaimo.
– Minua pyydettiin mukaan Helsingin yliopiston pohjoismaisia hyvinvointivaltioita käsittelevään tutkimukseen. Pohjoismaiden lisäksi siihen pyydettiin mukaan myös ihmisiä muualta, koska he halusivat aiheeseen ulkopuolista näkemystä, kuvailee Chris Lloyd.
Vielä tuolloin Chris Lloyd kävi Suomessa vain muutaman kerran vuodessa Australiasta käsin. Yliopistolla hän sitten tutustui tulevaan vaimoonsa, ja pari meni naimisiin vuonna 2010 Sydneyssä.
– Kasvitieteellisessä puutarhassa vielä. Siellä on todella kaunista. Enhän minä osannut ajatella, että Suomesta vielä puolison löydän, Lloyd sanoo.
Vakituisesti Suomeen Lloyd muutti vuonna 2012. Tuolloin hänelle tarjottiin Tampereen yliopistosta vierailevan professorin virkaa, jossa hän toimii edelleen. Työssään hän käsittelee edelleen hyvinvointiteemoja ja esimerkiksi Suomen asemaa maailmassa.
– Juuri nyt kirjoitan kirjaa siitä, miten rauhanomaisesti toimivat yhteiskunnat ovat saaneet alkunsa. Kauan sitten konfliktit olivat ihan normaali osa yhteiskuntia. Väkivaltaa oli paljon, mainitsee Lloyd.
Rauhanomaisiin yhteiskuntiin Lloyd laskee Pohjoismaiden lisäksi esimerkiksi Australian, Uuden Seelannin ja Kanadan.
– Nämä maat ovat omaksuneet ajatuksen siitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia. Vielä 1800-luvulla näissäkin maissa oli selvä eliitin ja muun kansan vastakkanasettelu. Maat havaitsivat, että väkivalta ei palvele kenenkään etua, vaan pitää tehdä kompromisseja myös varallisuuden suhteen. Näin syntyivät vahvat valtiot ja esimerkiksi verojärjestelmä, kuvaa Lloyd.
Suomen ja Australian hyvinvointijärjestelmä eroaa Lloydin mukaan eniten siinä, miten varallisuus vaikuttaa palveluihin ja avustuksiin.
– Jos on Australiassa rikas, ei saa mitään, kun taas Suomessa varallisuus ei vaikuta niin paljon.
Kun kirja valmistuu vuoden lopussa, Lloyd aikoo siirtyä sivuun työelämästä.
– En haluaisi sanoa “jään eläkkeelle”, mutta täytän seuraavaksi 67. Aion jatkaa edelleenkin kirjojen kirjoittamista, vaikka en teekään sitä virassa. Suunnitelmissani on kirjoittaa seuraavaksi siitä, kuinka historiaa kirjoitetaan, kertoo historiantutkijaksi itseään kuvaileva Chris Lloyd.
Vaikka Lloydin virka on ollutkin Tampereella, hän on työskennellyt pääasiassa kotoaan Helsingistä ja myöskin Koskelta käsin. Kirjoja tai tieteellisiä artikkeleita voi kirjoittaa missä tahansa.
– Suomen talven aikaan menen Canberran ja Sydneyn seuduille yleensä noin kolmeksi kuukaudeksi. Ensi vuonna reissu ajoittuu tammi-maaliskuulle. Minulla on siellä perhettä ja myös pieni lapsenlapsi.
Kosken mökki on nyt saamassa loma-asuntokilpailijan Ranskasta. Lloyd ja Heiskanen hankkivat kolmisen vuotta sitten paikan läheltä Paun kaupunkia, koska siellä pystyy viettämään aikaa hyvässä säässä myös Suomen kesän ulkopuolella.
– Olen kotoisin maaseudulta ja vielä karjatilalta, joten nämä Kosken maisemat miellyttävät kyllä minua, kehuu mies ja alkaa valmistautua ruohon leikkaamiseen.
minna.urpo@pernionseudunlehti.fi
