Skip to main content

Aalto-yliopisto tutkii Perniön kirkonkylän 35 vuoden muutoksen

Kirkonkylissä näkyy joskus selvä sosiaalinen hierarkia; kirkko on keskipiste, jota seuraavat pappila ja kunnantalo.  Maija Rautamäki (vas) ja Ina Westerlund tutkailivat joenvarren näkymiä Perniössä maanantaina.Siitä, miten Perniön kirkonkylä on viimeksi kuluneiden 35 vuoden aikana muuttunut, otetaan selkoa tämän kesän aikana.  Kahden yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun yhteistutkimuksessa selvitetään muutoksia kaikkiaan kuudessa kirkonkylässä.  Perniötä tutkii Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos.  

Tutkimusta vetää professori Maija Rautamäki tutkimusapulaisinaan maisema-arkkitehdeiksi opiskelevat Ina Westerlund ja Anni-Maija Fincke.   Perniössä työt alkoivat yleiskatsauksen tekemisellä maanantaina.
– Ensimmäinen huomio oli, että kirkonkylä on täälläkin siirtynyt, toteaa Ina Westerlund.

Perniön kirkonkylän kaavoista iso osa on vahvistettu 1970-luvun loppupuoliskolla tai 1980-luvun alkuvuosina.  Tutkimuksessa verrataan paitsi vanhoja karttoja ja toteutunutta maankäyttöä ja rakentamista, myös sitä, miten kaavat ovat toteutuneet.

Yliopiston ihmiset tekevät kenttätöitä kesän ja alkusyksyn ajan. Kartta- ja maastoinventointien lisäksi kohdepaikkakunnilla tehdään haastatteluja.   Myös pitkän linjan perniöläisiä aiotaan lähestyä haastattelujen merkeissä.  
– Rakennuskantaa käydään läpi vain hyvin yleispiirteisesti, katsotaan esimerkiksi onko rakennettu pieniä taloja isoille tonteille ja niin edelleen, Rautamäki toteaa.

Tutkimuksesta tehdään aikanaan loppuraportti, joka toimii osaltaan työkaluna esimerkiksi maankäytöstä päättäville.   Tutkimusta on tukenut Maaseudun kehittämisrahasto.

Jaa artikkeli: