En ole ikinä ollut mikään erityinen fani-ihminen. En ole vuorannut seiniäni kenenkään tietyn artistin julisteilla, vaikka varhaisnuorena niitä keskiaukeamilta revittyjä fanikuvia huoneessani olikin. Sittemmin olen myöntänyt avoimesti ihailevani muutaman muusikon töitä ja pitäväni erityisesti juuri heidän musiikistaan ja ulkonäöstään ja tavastaan elää. En kuitenkaan laske itseäni faniksi. Jonkinnäköinen raja nimittäin menee siinä, että en maksaisi minkään artistin keikkalipusta yli sataa euroa. En vainoaisi häntä hotellinsa edustalla. En kiljuisi nähdessäni hänet. En juoruaisi hänestä tuntikaupalla keskustelupalstoilla. On hyvin vaikeaa sanoa palvovansa jotain täysin vierasta ihmistä. En pystyisi itsekään ottamaan sellaista palvontaa vastaan.
Joidenkin bändien fanit kiertävät bändin jokaisella keikalla maasta tai valuutasta riippumatta. Eräänkin suomalaisen bändin suomalaiset fanit matkustavat ulkomaille suosikkiyhtyeensä esiintymisten perässä. Kysyin kerran eräältä laulajalta, että eikö hyvin nuorilta tytöiltä (nyt puhutaan siis lähes lapsista) saama ihailu ole hänestä häiritsevää. Se on kuulemma vähän kummaa, mutta eivät he pahaakaan tarkoita. Tähteyteen pitää siis kai vain suhtautua oikealla tavalla.
Niinhän se on että se Madonna siellä Jätkäsaaressa tänään pomputtaa ihmismassaa. Eihän kukaan voi olla tietämättä siitä. Seuraan yhä vain hämmästyneempänä Madonnaan Suomen konsertin uutisointia. Yksistään Helsingin Sanomat on julkaissut useita kymmeniä uutisia konserttia koskien jo ennen tapahtumaa. Iltapäivälehtien otsikot lasketaan varmaan jo sadoissa. Madonnaan nähden Britney ei päässyt uutisiin juuri lainkaan. Ilman valokuvaajien riistouhkailuja häntä tuskin olisi mainittu senkään vertaa medioissa. Kysymys kuuluukin: Onko elämää Madonnan konsertin jälkeen? Noh, Madonnalla ratsastetaan kuitenkin vielä ainakin pari viikkoa. Miten järjestelyt sujuivat, miten Madonna käyttäytyi, missä hän vietti aikaansa, mitä hän söi ja kuka pääsi tapaamaan Madonnaa… Mikä tärkeintä, ottaako sitä ihmistä perjantaiaamuna päähän, joka maksoi konserttilipusta 645 euroa? Mutta mistä iltapäivälehdet sitten kirjoittavat?
En mene katsomaan Madonnaa, mutta tiedän monia jotka menevät ja jotka ovat odottaneet iltaa siitä asti kun saivat liput käteensä. Vähintäänkin. Omien sanojensa mukaan tietysti koko elämänsä. Toivon heidän opiskelijabudjettinsa vuoksi, että konsertti on antoisa ja he saavat järjettömän kalliille lipuille vastinetta. Mitä jos Madonnalla on huono päivä? Keksitäänkö keikkalippuihin joskus tyytyväisyystakuu?
Ennen kuin joku ehtii haukkua aamukahvinsa lomassa minua nyrpeäksi pihistelijäksi, tunnustan, että rakastan musiikkia ja etenkin keikoilla käyntiä. Hinta-laatu – suhde pitää kuitenkin olla kohdallaan.
annamari.merta@gmail.com