Uppgårdin tilalta on kesän aikana kerätty melkoinen sato herkullisia ja isoja vesimeloneja. Noin tuhannen neliömetrin kokoiselta läntiltä on kesän aikana noussut peräti kuusi tonnia melonia.
–Meillä on tässä kahta lajia, sekä Ingridiä että Fabiolaa, esittelee tilan isäntä ja viljelijä Pekka Ahlqvist.
Ahlqvistin poika Arttu Ahlqvist on kesän aikana pyörittänyt tilaa ja sen toimintoja. Vesimeloniviljely alkoikin oikeastaan juuri Arttu Ahlqvistin omasta halusta kokeilla vesimelonien kasvatusta avomaalla. Vesimeloneita on viljelty useamman vuoden ajan, mutta kuluneen kesän sato on yksi parhaimmista. Kuivuus ei vaivannut, sillä pellolla oli oma kastelujärjestelmänsä.
–Istutimme taimet ensimmäinen kesäkuuta, ja jo 30. heinäkuuta ensimmäiset melonit vietiin kauppoihin. Kasvua oli tasan 60 vuorokautta, summaa Pekka Ahlqvist.
Vesimeloni on trooppisen alueen kasvi ja alun perin kotoisin eteläisestä Afrikasta. Sen viljely Suomessa on hyvin pienimuotoista, mutta viime aikoina kiinnostus viljelyyn on kasvanut. Kotimainen vesimeloni on hedelmälihaltaan hieman ulkomaista vaaleampaa, mutta monen mielestä myös makeampaa. Vesimelonin kasvatus on melko lailla samanlaista kuin tavallisen kurkunkin.
–Menetelmät ovat hyvin samanlaisia. Tosin vesimeloni on hyönteispölytteinen, mutta tänä vuonna mehiläisiä ja kimalaisia on ollut todella hyvin, sanoo Ahlqvist.
Ahlqvistin tilalla on muutoinkin ollut hyvin onnistunut kesä viljelyksien suhteen. Avomaakurkun, kesäperunan ja varsinkin nippusipuleiden viljely onnistui erinomaisesti. Syysperunan nostotyöt ja toimitukset lähialueen kauppoihin käynnistyivät vihanneskauden loputtua.
Koko juttu 26.8. digi- ja printtilehdessä.