Jarkko Leka ja Katri Väänänen ovat kiertäneet kasvikartoitusta tekemässä Naarjärvellä. Tuoreeltaan tuntuma oli, että järvellä ovat asiat pääosin kunnossa.
Naarjärvellä paiskasivat tiistaina kättä hieno nykytekniikka ja sitten vähän krouvimpi. Valonian vesiasiantuntija Jarkko Lekaa nauratti esitellä veneen pohjalla lojuvaa veden näkösyvyysmittaria, joka oli rakennettu maalipurkin kannesta ja narusta.
Ennen kierrosta järvellä oli tarvittu satellittien apua: Valonialla työharjoittelussa oleva maantieteen opiskelija Katri Väänänen oli Googlen kuvien avulla selvitellyt, missä päin järveä on näkyvää kasvillisuutta.
–Tietysti paikan päällä vasta selviää, miten kuva pitää paikkaansa. Joskus aluetta pitää vähän laajentaa, Leka toteaa.
Kaksikko oli vesillä alkuviikosta pari päivää nimenomaan kasvien takia. Naarjärven suojeluyhdistys oli tilannut Valonialta kasvillisuuskartoituksen ja tämä työ oli tiistaina hyvässä vauhdissa. Yhdistyksen huolena oli se, että tiettyjen kasvien kuten nuottaruohon ja siimapalpakon on koettu runsastuneen.
Leka arveli, että pientä lisääntymistä olisi havaittavissa, mutta muuten tuntuma järvestä ei ollut ollenkaan murheellinen:
–Tämähän on hieno järvi.
Leka toteaa, että järvellä on tehty paljon oikeansuuntaisia toimenpiteitä kuten kielletty matonpesu järvessä ja toivottu myös, että polttomoottoriveneillä ei kuljettaisi kuin saarimökeille.
Aivan rannan tuntumassa ei ole kuormittavia viljelysmaita ja Leka arvelee, että mahdollinen ulkoinen kuormitus voi olla perua vanhoista synneistä kuten takavuosien metsienlannoituksesta. Näkösyvyys tiistaina oli hyvänlainen 2,9 metriä ja kasvilistalle oli kertynyt 23 lajia. Valonia tekee myöhemmin syksyllä raportin toimenpide-ehdotuksineen suojeluyhdistyksen käyttöön.
–Mahdollisesti jotain pientä niittoa voisi olla aiheellista tehdä, uumoili Leka.
