Teijon kansallispuistohankkeen yleisötilaisuudessa maanantaina nousivat hirvet ja kirjolohet ylitse muiden.
Metsästäjät ovat kansallispuistoa vastaan. Puistossa ei lain mukaan saa tappaa eläimiä.
Matildanjärven kirjolohet ovat itsessään hanketta vastaan. Kansallispuistossa ei saa olla vieraita lajeja. Kirjolohille on tosin jo katsottuna uusi paikka Kirjakkalasta.
Erikoissuunnittelija Mikael Nordström esitteli selvitystyötä.
–Mitään selvitystä ei ole vielä olemassa, Nordström tähdensi. Selvityksen pitäisi olla valmis lausunnoille syyskuussa.
Aluetta ei ole myöskään mitenkään rajattu vielä. Selvityksessä käydään läpi muun muassa alueen erityispiirteet, teollinen historia, luonnonsuojelualueet ja Meri-Teijo kokonaisuus.
Puistohanketta esitellyt Hannu Paunila perusteli kansallispuistoa sen vaikutuksilla aluetalouteen.
–Retkeilypalveluihin sijoitettu euro tuo aluetalouteen kymmenen euroa, kansallispuistoon neljätoista.
Aaro Järvinen oli sitä mieltä, että kalastus vetää väkeä retkeilyalueelle.
–Jos kalastusta vähennetään, vähenee väkikin.
Tapani Kakko kysyi voisivatko kirjolohet lähteä jonkun siirtymäajan puitteissa. Nordström arveli siirtymäajan olevan mahdollinen.
Jukka Roos kaipasi jonkun tasoista metsänhoitoa kansallispuistoonkin.
–Tällaisella alueella ruuhka-Suomessa vierastan sitä, ettei tehtäisi mitään puunkorjuuta. Kyllä tuhatjalkaiset ja kärpäset pärjäävät silti.
Roos tähdensi, ettei hän vastusta kansallispuistoa, mutta hän on monen muun teijolaisen tavoin saanut tarpeekseen Sahajärven luonnonpuiston nykynäkymästä eikä haluaisi toisaalle samanlaista.
Metsänkulkijaksi itseään luonnehtinut Juhani Karhumäki on kansallispuiston kannalla.
–Kansallispuistoverkossa on Teijon kokoinen aukko
Karhumäen mielestä Etelä-Suomen metsien suojelu on lyöty täysin laimin.
–Kalliomäet ovat Teijon ja Salon erikoisuudet.
Hannu Karjunen oli huolissaan kulumisesta.
–Jos kävijämäärä tosiaan kasvaa, se rasittaa erityiskohteita.
Puistonjohtaja Hanna Ylitalo ei usko niin käyvän.
–Käyttö keskittyy Matildanjärven ympärille.
Esko Lehti käytti metsästäjien ensimmäisen puheenvuoron. Ajatus siitä, että hirvet ajetaan ulos puistosta ja ammutaan sitten ei saanut kannatusta.
–Sen kuolleempana syntynyttä ajatusta en ole kuullut.
