Tervepä terve. Toimituksen itätarakan viikkolastit sidotaan tässä seuraavaksi.
***
Sitähän on maailmassa kaiken maailman rakkineiden rinnalla myös oivallisia keksintöjä, sellaisia elämänlaatua kohentavia.
Arjesta juhlaa tekevien keksintöjen listan kärkipäässä ovat kirjasto, kumisaappaat, silakka, automaattivaihteisto ja polkupyörä.
Ajankohtaisin näistä on polkupyörä, joka on nätisti sanoen monikasvoinen laite.
Raaimmillaan polkupyörä on urheiluväline, miettiipä veren maku suussa poljettavia maantiekilpailuja tai vauhdikasta maastopyöräilyä kauempana tiestä.
Jokainen ymmärtää, että metsäpolut nimenomaan ovat antaneet nimen polkupyörälle.
Kumpikaan noista lajeista ei oikein sovi omaan pirtaan, mutta polkupyörä sopii monenlaisen ihmisen alle ja monenlaisiin ympäristöihin ranskalaisesta pikkukylästä kotimaisen telakan portille.
Yhtä lailla näkee mielessään kuvan pekingiläisestä aamuruuhkasta, jossa vallitseva kulkupeli on polkupyörä. Monet toisaalta myös ne voimasanat, jotka on lausuttu jääkäripataljoonan pyörämarssilla.
Aika ja muuttuvat talvet veivät potkukelkat alakoulujen pihoilta, mutta pyöriä sentään näkee ja seikkaluista toiseen polkevien pikkupoikien ja -tyttöjen armadat kuuluvat kuvaan yhä niin maalla kuin kaupungissakin.
Terveyssisar tai koulun keittäjä saattoi polkea nurkumatta vaihteettomalla rautahevolla työmatkansa läpi vuoden vuonna 1978, mutta tämän päivän harrastepolkijalle eivät tunnu aina riittävän omassa aurinkokunnassa testatut materiaalit. Artesaaniolutpäissään halki Kallion polkevan stereotyypin uutena hankitussa retropyörässä on kilohinta kohdallaan, kiitoskaupalla saadun perintö-Tunturin osalta niin ikään.
Polkupyörä on vähän kuin vene; kulkuväline, jolla voi retkeilläkin ja jonka kuskin olisi hyvä muistaa olevansa liikenteessä. Joskus liikennevirtaa seuratessa mielessä käyvät tilastot muistisairauksien yleisyydestä.
Urheilu sopii unohtaa teidän muidenkin, mutta kuntoilu- ja kotiseutuvälineenä polkupyörä on ehdoton.
Tätäkin lukevista joku varmasti miettii muuttoa uudelle paikkakunnalle tai jopa tietää sen olevan edessä.
Tässä tulee ystävän neuvo: fillarilla jos millä ottaa haltuun uuden kylän tai kaupungin kartan kadunnimiä myöten. Satulaan vaan ja seikkailemaan ja lenkkiin mittaa korttelin verran lisää joka päivä.
Ettehän toki halua jäädä siihen porukkaan, joka ei tiedä mitä on viiden kadunkulman päässä ettekä osaa sinnekään ilman navigaattoria.
Tässä on tietysti riskinsäkin: jos muistaa, että joidenkin talojen välistä kulkee oikotie paikasta toiseen, voi olla, että kyseessä on nimenomaan pyörällä ajettava tie ja autolla siitä yrittäminen saattaa johtaa huokauksiin ja U-käännökseen.
Yhtä kaikki ajankohtaisuus ei tule siitä, että maallakin on kaivettu pyörät varastosta, vaan siitä, että työsuhdepyörien veroedun lopettamista on väläytetty.
Kaiken kurjistamisen keskellä tämä tietysti on näpertelyä, mutta harmin paikka silti. Työsuhdepyörä oli monelle kelpo tapa päästä kiinni suunnilleen kunnolliseen pyörään; sellaiseen, jolla viitsii ajella muutakin kuin pakolliset ja joihin ei suoriltaan olisi varaa.
Uutta tavaraa vanhan päälle se on sekin, mutta ehkä silti pienempi synti kuin jokin muu.
Arvasitte tietysti, että tämä käy liki. Niin käy, mutta ei suoraan kosketa. Omaan käyttöön hankittu työsuhdepyörä on jo kuoletettu ja odottaa parhaillaan varastossa seuraavaa retkeä.
Verohallinnolla on vielä tekemistä siinä, että väännetään oikein paksusta rautalangasta asioita. Harmillisen moni tuntuu esimerkiksi jääneen siihen käsitykseen, että työsuhdepyörällä pitäisi ajaa työmatkoja. Ei toki, kuin ei työsuhdeautollakaan.
Kyse ei ole oikeastaan kummemmasta kuin että pyörää maksetaan osamaksulla työnantajalle ja aikanaan se on oma. Joku sanaleikkijä voisi enempää poliitisesti kantaa ottamatta todeta, että puutetta lietsova hallitus puuttuu olemattomiin.
Verot ja tuet tässä nyt joka tapauksessa ovat olleet tapetilla. Jos joku laitos olisi ansainnut vähän lisää rahaa, niin ilmatieteen.
Tarkoitan näitä tuuliennusteita, joissa on petraamisen varaa. Lukee niissä mitä vaan, aina polkemaan lähtiessä on vastatuuli. Samoin saunassa.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi