Tervepä terve. Toimituksen koillisiglun viikkopakkaslukemat mitataan tässä seuraavaksi.
***
Halusi tai ei, on niin, että pakkassäitä pitelee ja maisema on pelkkää peetä. Nimittäin pittoreskia tai postikorttimaista, miten vain.

Tarkempien maahantulorajoitusten kannalta tämä tietysti on huono asia. Jos säät olisivat pysyneet siinä iänkaikkisessa vesisateessa, olisi ollut vaikea oivaltaa, miksi kukaan tänne ehdoin tahdoin haluaa.

Mutta talvilaji-ihmisten puolesta ei voi olla kuin hyvillään.
Toisaalta ruokaihminen jää väistämättä miettimään, onko parasta mahdollista luistoa etsivän hiihtäjän pahin painajainen tulla kutsutuksi pitopöytään.
***
Sellainenkin uutinen otti silmään, jonka mukaan korona innosti monet koiranhankintaan. Ehkä hyvä niin, kunhan hankinta tehdään oikein perustein, ei hetken mielijohteesta.

Sitä vastoin kissain lisääntyminen talouksissa johtaa siihen, että lämpömittaritehtaalla käy olo tukalaksi.

Selitän. Meiltähän löytyy sekä kissa että mittari. Mittari on se valkoinen rasia ikkunanpielessä, kissa supipuuhkan tapainen olento pitkällään jossain päin asuntoa. Varsinaisesta puuhkasta sen erottaa vähäisempi vapaaehtoinen liike.

Nyt joka tapauksessa on käynyt niin, että mittariin vilkuilu on käynyt tuiki tarpeettomaksi. Jos kissa on sohvalla tai olohuoneen lattialla, ollaan alle viidessä pakkasasteessa. Viidestä kymmeneen asteen välillä lattia viilenee niin, että jotain karvaista löytyy makuuhuoneen rahilta. Alle kymmenessä seitsemän kiloa kotieläintä löytyy lämmitetyltä kylpyhuoneen lattialta.

Ja kun sama massa siirtyy siihen kohtaan olohuonetta, mihin aurinko taas talven jälkeen paistaa, ollaan keväässä.
Että en nyt kalenteripainollakaan suhtautuisi tulevaisuuteen vain optimismilla. Kissa tekee almanakankin virkaa.
***
Noin muuten on asia niin, että tuoreen kalan saanti on turvattu siellä ja täällä. Luonnonjäät alkavat olla siinä kunnossa, että kestävät
riskimmänkin pilkkijän. Joskushan jäille on menty toisella tapaa riskillä.

Pilkkijän unelma on laiskan lukiolaisen painajainen eli pitkä matikka.

Oma lukunsa on saaliin käsittely. Rutiini auttaa perkauksessa ja muussa kalan ruoanlaittokuntoon valmistelussa ja lieneekö niin, että joskus homma käy kuin vahingossa. Nahaton kuhafilee on tiskeiltä tuttu käsite, mutta vahingossa syntyi myös tahaton kuhafilee.

Vanhan vitsin mukaan viisisenttinen jää kestää ihmisen ja kaksisenttinen pilkkimiehen, mutta veistelyn aihetta tässä tietenkään ei ole. Vesistövitsailu taidetaan parhaiten Turun tuolla puolen, missä osana nykyistä Naantalia sijaitsee Merikasku.
***
Heip.

aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi