Maanantaina puhuttiin yrittämisestä ja hyvästä syystä. Yrittäjän päivää on vietetty syyskuun viidentenä päivänä kohta jo 20 vuoden ajan.
Äänensävyt riippuvat paljon siitä, kuka puhuu ja millä kokemuksilla. Ehkä aika on kullannut muistot siitä, että takavuosina töitä sai, kun asteli työpaikan ovesta sisään. Yhtä kaikki tilanne ei ainakaan enää ole se, ja siksi yrittäjyys on entistä useammalle ainoa vaihtoehto itsensä työllistämiseksi. Yrittäjyyteen vinkataan ja kannustetaan nykyään jo koululaisiakin.
Joskus hyvä idea johtaakin menestystarinaan, kuten esimerkiksi lähes käsistä myydyn nyhtökauran tapauksessa. Taustalla on silti kosolti raakaa, tuottamatonta työtä.
Toisaalta riskitkin on hyvä muistaa; Internetissä levisi hiljakkoin Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus, jossa konkurssin tehnyt yrittäjä kertoi velkatilanteestaan ja peräsi järjestelmää, jossa velat voisi sovittaa muutaman vuoden maksusuunnitelmalla.
Ja taas toisaalta tulee hyviä uutisia; Suomen yrittäjänaiset otti perjantaina tyytyväistä kantaa siihen, että valtion talousarvioesitys kannustaa myös naisten yrittämistä ja pienyrittäjiä kaikkiaan. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen nosto olisi palvelualojen yrityksille hyvä viesti, toteaa järjestön puheenjohtaja Seija Estlander.
Yrityksen on luonnollisesti tultava toimeen omillaan, mutta on paikallaan, että esimerkiksi aloitusvaiheessa ja uuden työntekijän palkkaamiseen on saatavilla myös tukea. Pieni satsaus yhdessä kohdassa voi olla tulevan kasvun kannalta ratkaiseva tekijä ja maksaa itsensä takaisin. Näillä näkymin nimenomaan yritysten palkkatukeen ollaan ensi vuonna panostamassa.
Tämä tukee ajatusta siitä, että kasvu tapahtuu pitkälti pk-yrityksissä – vaikka maakunnan hyvät yritysuutiset tällä viikolla ovatkin tulleet suuren yrityksen eli telakkayhtiön suunnalta.
Pk-yritykset ovat myös niitä, joiden kanssa tavallinen ihminen arjessaan eniten lienee tekemisissä. Jokainen voi miettiä, miltä oma asuinpaikka ilman näitä yrityksiä näyttäisi.
