Skip to main content

Yli-Sokojan kivikirkko haastaa Teijon kirkon maan pienimpänä

Yli-Sokojan kirkko on Martti Nykäsen ja Leena Harjunpään pihapiirissä.  Paanukattoisen kirkon ulkonäkö jäljittelee Pyhtään kirkkoa.  Kattomaalaukset on maalannut taiteilija Raul Pohjonen. Kuva Leena HarjunpääJos teille tulee kutsu Suomen pienimpään kivikirkkoon, niin ajo-ohjeet kannattaa varmistaa.
 Teijon kirkko on opittu tuntemaan Suomen pienimpänä kivikirkkona; ruukinpatruuna Robert Bremerin vuonna 1892 rakennuttama kirkko vetää penkeilleen satakunta sanankuulijaa. 
Pienimmän kirkon tittelille on kuitenkin olemassa jakaja. Kokkolan Yli-Sokojan kylään on noussut kivikirkko, joka Teijon kirkon tapaan on lahja ja kiitos.
Bremer rakennutti Teijon kirkon kiitokseksi siitä, että hänen pelkäämäänsä vedenpaisumusta ei tullutkaan.Kokkolassa taas Leena Harjunpää rakennutti piskuisen kivikirkon miehelleen, pastori Martti Nykäselle 50-vuotispäivälahjaksi. 

Teijolaiset pitää leikkimielisessä kisassa kiinni tittelissä se, että Yli-Sokojan kirkko ei ole varsinaisesti kirkoksi vihitty.
–Ei sillä lailla, kun se kirkollisten toimitusten kirjassa esitetään. Rakennus on toimitilaksi siunattu, kertoo Martti Nykänen.
Nykäsen kirkko puolestaan on puhtaasti yksityinen.
–Seurakuntaan on vain se yhteys, että minä olen Kokkolan suomalaisen seurakunnan virassa, Nykänen korostaa.
Jos istumapaikkojen määrällä mitataan, Teijolla ei ole jakoa; Yli-Sokojan kirkkoon mahtuu mukavasti parisenkymmentä ihmistä.

Pikkukirkon ovet ovat aina auki.
–Siellä on käynyt esimerkiksi matkailijoita pitämässä omia hiljentymishetkiään, Nykänen kertoo.
Kesällä iltojen ohjelmaan kuuluuu rukoushetki; virsi, raamattua, rukous.
–Tuo hetki on eräällä tavalla omamme, mutta jos joku haluaa mukaan, niin se on toki myös avoin.
Säännöllisiä jumalanpalveluksia Yli-Sokojalla ei ole, mutta esimerkiksi vihki- ja kastetilaisuuksia varsin vilkkaasti.
–Kymmenestä kahteenkymmeneen kesässä, Nykänen kertoo.

Teijon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Sisko Ranta nauraa lämpimästi kuullessaan kevyestä kirkkovertailusta.
Teijolla pidetään lempeästi kiinni siitä, että oma kirkko on edelleen Suomen pienin.
–Meillähän on kuitenkin kyläkirkko, viiden paikan kirkko on ennemminkin perhekirkko, Ranta puntaroi.

Teijon kirkko on pieni, arkkitehtuuriltaan omintakeinen, mutta satunnaisille kävijöille pienuus ei ole syy kavuta kirkonmäelle.
–Kirkkoharrastajat tietysti tietävät asian. Kävijöille yleensä kiinnostavaa on se historia ja tarinat esimerkiksi Bremeristä, Ranta kertoo.
Jos on Teijon kirkko pieni mitoiltaan, niin myös jalkatiloiltaan.
–Meikäläinenkin saa sinne kirkonpenkkiin istuessaan vähän vetää polvia sivusuuntaan, Ranta naurahtaa.

Jaa artikkeli: