Uutinen voisi olla se, että uutista ei ole.
–Yläjuoksulla voi olla isojokisimpukkaa ja jos sitten vielä olisi raakkua, Kiskonjoki olisi yksi niistä joista, joissa on kaikki Suomen suursimpukat, maalailee Ely-keskuksen suunnittelija Rami Laaksonen.
Maanantain koesukelluksissa näitä lajeja ei kuitenkaan löytynyt, mutta samalla selvisi, että muiden simpukkalajien kannat ovat Kiskonjoessa koko lailla ennallaan, elleivät jopa vähän aiempaa vahvemmat.
Valtalaji on vuollejokisimpukka, jota iltapäivän runsaan kahdeksan neliön sukellusalalta löytyi 57 kappaletta. Pienemmät määrät tavattiin litteäjärvisimpukkaa, pikkujärvisimpukkaa, sysijokisimpukkaa ja soukkojokisimpukkaa.
Koesukellukset tehtiin osana EU-rahoitteista Freshabit-hanketta. Lounais-Suomessa hankkeen biologinen kohdelaji on nimenomaan raakku eli jokihelmisimpukka. Sen esiintyminen on kiinni siitä, nouseeko jokeen lohikaloja: raakun glokidiotoukka elää taimenissa ja lohissa. Kiskonjokeen on suunniteltu kalateitä ja muita kunnostustoimia.
Edellisen kerran Laaksonen muistelee olleensa Kiskonjoessa kolme vuotta sitten, ja tällöin vuollejokisimpukoita oli suhteessa vähemmän.
–Nyt ne sai kaivaa oikein pohjasta irti, joten paikka on ilmeisesti mieluisa.
Vuollejokisimpukka on uhanalainen ja kuuluu direktiivilajien joukkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että edes simpukalle otollista elinympäristöä ei saa vaarantaa.
Vuollejokisimpukan kanta elää myös Perniönjoessa.
Tutkimustyöt jatkuvat sähkökalastuksilla, joilla selviää paitsi lohikalojen määrä, myös raakun tulevaisuudennäkymät.
–Samalla voidaan katsoa, onko siellä kiduksissa simpukantoukkia matkalla, van Ooik muistuttaa.
