Alkuviikolla julkistetut tiedot viime vuoden verotuksesta ovat kansaa jakava ja eri syistä kiinnostava aihe.
Yleistä merkitystä verotiedoilla on siinä tapauksessa, kun käsitellään yhteiskunnallisten vaikuttajien maksamia veroja. Esimerkiksi huipputulot saaneen Björn Wahlroosin teräviinkin kannanottoihin on helppo asennoitua, kun tiedetään sanojan taustat. Isot palkat herättävät aina myös aiheellista keskustelua siitä, mikä vielä on kohtuullinen tulotaso.
Asiassa on myös toinen puoli. Nykyinen järjestelmä ei erottele julkisuuden henkilöitä tai ihmisiä asemansa mukaan.
Lainkaan reilulta ei tunnu esimerkiksi se, että otsikoihin nostetaan satunnaisesta syystä hyvin yhtenä vuonna ansainnut pk-yrittäjä joka on pyrkinyt elämään ulkoisesti vaatimattomasti ja pysyttäytymään erossa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tieto suurista tuloista yhtenä vuonna voi varsinkin pienillä paikkakunnilla yksinkertaisesti hankaloittaa yrittäjän toimintamahdollisuuksia tuntuvasti. Asiasta keskusteltaessa muistetaan vaan tuoreet luvut, viime- tai edellisvuotisia, mahdollisesti hyvinkin vaatimattomia tuloja ei muisteta.
Tältä pohjalta ajatellen on ollut perusteltu ratkaisu karsia pois julkistettavista tiedoista verotettavien kotikunnat.
Asiaan liittyy myös hyvin läheisesti samaten alkuviikosta julkistettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimus.
Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on viimeisten 20 vuoden aikana pyöreästi kolminkertaistunut. MLL:n kyselyyn vastanneista nuorista joka toinen kertoo olleensa viimeisen vuoden aikana huolissaan perheensä rahojen riittävyydestä. Kyselyn tulosten mukaan käytettävissä olevan rahan määrä jopa määrittelee nuoren kaveripiirin, eikä vähävaraisen perheen vesa ole halutuin kaveri. Varallisuutta pyritään myös päättelemään esimerkiksi nuoren taskurahoista, puhelimen mallista tai vaatteista.
Aina nekään eivät kavalla perheen tulotasoa, mutta verotiedot sen viimeistään tekevät, kun tietyn perheen tienestit osataan kaivaa listoilta esiin, ja sen jälkeen eriarvoistaminen ja jopa syrjäytyminen ovat taas vähän lähempänä.
Riskinä on, että myös aikuiset alkavat määritellä kanssaihmisten arvoa tulotason mukaan.
