Satuin selailemaan kyläillessäni vakuutusyhtiön omaa julkaisua.
Pääjutussa oli selvitetty, minkälaisia vakuutuksia millainenkin perhe tarvitsee. Sairauskuluvakuutus on tietysti tarpeellinen, samoin lainaturva. Ylipääsemättömiin vaikeuksiin voi joutua, jos jättää nämäkin ottamatta. Niinpä tietysti. Mitä muuta voi vakuutusyhtiön asiakaslehdeltä odottaa?
Tuon luettuani pohdin, että taidan minäkin olla ylivakuutettu. Minulla on esimerkiksi varsin kattava matkatavaravakuutus, vaikka en kanna juuri mitään arvokasta mukanani. Varsinkaan kun sen tärkeimmän eli lompakon katoamisessa vakuutus ei juuri korvaa. Olen ollut laiska. Vuonna 1999 matkustin kerran ulkomaille kannettavan tietokoneen kanssa. Sitten vuosivakuutus vain jäi päälle. Laskun taas kerran tullessa maksoin kiltisti. En ryhtynyt selvittämään, saisinko pienennettyä summaa kätevästi. Tai olisinko päässyt kokonaan eroon moisesta.
Autovakuutuksessanikin on jotain ylimääräistä pakollisen vakuutuksen lisäksi. Auto kuitenkin vanhenee vuosittain ja menettää arvoaan. Onko järkee?
Sairauskuluvakuutuksista olen toki kuullut puhuttavan. Varsin hintavalla vakuutuksella saa vastaanottokäynnit ja hoidon ilmaiseksi yksityisellä puolella, jos sattuu sairastumaan. Tärkein perustelu näyttää olevan se, ettei joudu enää jonottamaan tuntikausia terveyskeskuksessa.
Sairaanhoito on kuitenkin palvelu, joka kustannetaan suurimmaksi osaksi verovaroilla. Kun yhä useampi ottaa vakuutuksen ja hoidattaa itsensä yksityisellä, onko terveyskeskuksissa jäljellä kohta enää mitään?
Olemmeko siirtymässä Yhdysvaltain malliin, jossa kaikki oikea hoito saadaan yksityisellä? Ulkopuolelle jääneille on tarjolla joitain pieniä hätäaputoimenpiteitä.
Vielä hullunkurisemmalta vaikuttavat jo muutaman vuoden verran myydyt syöpävakuutukset. Sellaisen haltija saa vakuutusyhtiöltä sovitun könttäsumman, jos syöpä joskus todetaan. Varsinaista hoitoa varten rahaa tuskin tarvitaan, tulonmenetysten kattamiseen ehkä. Muistan lukeneeni joskus aihetta käsitelleen lehtijutun. Siinä vakuutuksen ottanut perusteli, että ”pystyisi sairauden sattuessa sitten lohduttamaan itseään jollain kivalla”.
Tässä siis uusi tarkoitus vakuutukselle – itsensä lohduttaminen.
Rohkea voisi ennustaa, että kotivakuutuksien myynnille on edessä kovat ajat. Kotivakuutus on nimittäin viime vuosina saanut vakavan kilpailijan. Kotien hälytysjärjestelmät ovat lisääntyneet vauhdilla. Nyt varkaat rynnivät vain niihin koteihin, jossa hälytysjärjestelmän olemassaolosta ei ole muistutettu näkyvin tarroin.
Turvallisuus on kauppatavaraa. Yritykset iskevät ihmisten haluun olla kaiken aikaa turvassa vaaroilta. Mutta kaikkea on mahdoton vakuuttaa, vaikka kuinka yritettäisiin.
