Hästön maatilalla on juuri nyt hiljaista. Mansikkapenkit odottavat ruskan viime väreissä talvea, pakkauskoneissa on suojamuovit päällä.
Uuden sesongin alkuun on aikaa muutaman kuukauden verran.
–Helmikuun lopussa laitamme ensimmäiset mansikat kasvutunneleihin. Ja se tulee yllättävän äkkiä vastaan, summaa Janne Eriksson.
Loppusyksy on paperitöiden ja hengenvetämisen aikaa. Ja voisi sanoa, että Hästön keittiössä juotiin tiistaina mitalikahvit. Perniön-Särkisalon yrittäjät palkitsi Hästön maatilan yrittäjäpalkinnolla viikonloppuna. Perusteena oli muun muassa se, että tila on kasvanut valtakunnallisesti tunnetuksi yritykseksi ja on jatkuvasti kasvattanut toimintaansa.
Hästön tuotteisiin voi törmätä kaupoissa lähes missä vain Suomessa. Tilalla on esimerkiksi yksi kolmesta pakkaamosta, josta lähtee kauppoihin Pirkka-tilliä. Vaikka Keskon oman merkin nimi etiketissä onkin, niin myös tuottajan nimi.
–Se on tätä päivää, että työtä tehdään omalla nimellä ja kasvoillakin, sanoo Krista Eriksson.
Erikssonin suku on viljellyt Hästön tilaa vuodesta 1851 lähtien. Nykyisen tuotannon alkutahdit antoivat Jannen vanhemmat Antti ja Ritva. Viljan ja juurikkaiden jatkoksi otettiin kasvatukseen tilliä, hernettä ja mansikkaa. Janne ja Krista Eriksson ottivat ohjat vuonna 2002.Tällä haavaa tuotteisiin kuuluvat tillin, herneen ja mansikan lisäksi myös persilja, pinaatti, vadelma sekä härkä- ja pensaspavut.
Yrittäjäpalkintoja on jaettu harvemmin maatiloille, mutta Janne Eriksson miettii, että tunnustus kertoo siitä, miten tilat ovat muuttuneet.
–Se on entistäkin enemmän yrittäjämäistä toimintaa. Kehitellään tuotteet, markkinoidaan ja brändätään ja tehdään itseä tykö. Ja tätä on tehty Perniössä paljon muuallakin.
Hästön ja Keskon yhteistyö alkoi yli 20 vuotta sitten. Janne Eriksson sanoo, että kauppaporras on tärkeä yhteistyökumppani ja tuottajan on kuultava herkällä korvalla toiveita. Joskus fiilataan yhdessä pieniäkin yksityiskohtia kuten pakkausten kokoja ja muotoja.
Krista Eriksson toteaa, että toiveita on kuultu myös siinä, mitä viljelyyn otetaan. Asiakastoiveilla oli aikanaan painoa muun muassa siinä, että pavut ja pinaatti otettiin viljelyyn.
Janne Eriksson toteaa, että valmiutta kokeiluihin pitää olla jatkossakin.
Lue koko juttu painetusta 5.11. lehdestä.