Lääkekehittelyn puolelta kuuluu hyviä ellei loistavia uutisia. Lääkejätti Pzifer on saanut koronarokotteensa niin pitkälle, että useat Euroopan maat ovat jo päättäneet rokotehankinnoista.
Mahdollista on, että Suomessa ensimmäiset rokotukset annetaan alkuvuodesta.
Sitä ennen annetaan tai ainakin pitäisi antaa miljoonia tutumpia rokotuksia: influenssarokotteita pistettävässä muodossa on hankittu 1,7 Suomeen täksi kaudeksi miljoonaa kappaletta ja lapsille annettavana nenäsumutteenakin yli 100 000 kappaletta, kertoo THL.
Eteläisessä Salossa rokottaminen alkaa toden teolla ensi viikolla, koronan takia luonnollisesti poikkeavin käytännöin ja uudessa osoitteessa. Toivoa sopii, että poikkeusjärjestelyistä huolimatta paikalle löydetään ja rokotukset otetaan.
Kovin moni ei jääne maksuttomasta rokotteesta paitsi, jos perusteita katsotaan: harva se, jolla ei lähipiirissä ole riskiryhmäläisiä.
Kausi-influenssarokotteen teho vaihtelee vuosittain, mutta rokotesuoja on silti niin vahva, että rokote ilman muuta kannattaa ottaa.
Ehkä koronapandemia muuttaa asenteita vielä suotuisammaksi myös influenssarokotusta kohtaan. Riski vaikeasta taudista on saattanut muuttua monen mielissä entistä todemmaksi.
Sairauksilla on jossain mielessä paljon yhteistä: molemmat voivat olla saajalleen hyvinkin raskaita elleivät jopa kohtalokkaita – saati, jos sama ihminen sattuu saamaan molemmat. Influenssarokotus on todetusti hyvä tapa pienentää tuntuvasti riskiä toisen saamiseen.
Lisäksi rokotuksen ottaminen on tehty varsin vaivattomaksi, poikkeusoloista huolimatta.
