Perniön lukion oppilaskunnan huoneessa kuului tiistaina iltapäivällä aika monta syvää huokausta.
Äidinkielen lukutaidon koe käynnisti kevään ylioppilaskirjoitukset eikä päästänyt tekijöitään ihan helpolla.
–Paras on tehty, mihin pystytään, totesi Elmo Holmen.
Lukutaidon kokeessa vastataan kahteen tehtävään; toinen aihealue ovat asia- ja mediatekstit ja toinen kaunokirjalliset tekstit.
Holmenia, Niklas Ketosta, Ville Peltosta ja Veikka Harjunpäätä jäi puhuttamaan etenkin kaunokirjallisen tekstin analyysi. Aineistona oli kaksi katkelmaa Maria Turtschaninoffin romaanista Suomaa. Ensimmäisessä seurataan korven asuttajaa nelisensataa vuotta sitten, toisessa tämän päivän ihmistä samassa metsässä sen kohtaloa miettimässä. Tehtävänä oli pohtia henkilöhahmojen suhdetta elinympäristöön.
–Itse asian lisäksi piti kertoa vähän muustakin, että saa mitan täyteen, pohti Veikka Harjunpää.
Vastauksen sopivaksi pituudeksi oli annettu noin 4500 merkkiä. Elmo Holmen oli luottavainen sen suhteen, että vähän mitasta jääminen ei ole niin iso rike kuin ohi otsikon kirjoittaminen.
–Itsellä jäi tekstiin vähän pitkiä lauseita, oli pilkkuja ja sekä ettää, Holmen perkasi päivän saldoaan.
Lukulomalla ei enää tehdä ihmeitä, sanoo nelikko. Lähinnä kyseeseen tulee kertaus.
–Matikasta käydään läpi vaikeimmat asiat eli kaikki, hörähtää Peltonen.
Koko juttu 14.3. lehdessä.