Alkanut vuosi toi mukanaan muutoksia koulujen arkeen. Vuoden alusta voimaan tulleen työrauhalakipaketin eniten huomiota herättänyt kohta on se, jonka nojalla myötä opettaja voi esimerkiksi takavarikoida oppilailta vaaralliseksi katsomansa esineet, samoin esineet joilla häiritään opetusta. Useimmin keskustelussa esimerkiksi otetaan puhelin.
Samoin jatkossa voidaan esimerkiksi jälki-istunnossa teettää tehtäviä ja oppilaalla siivottaa tämän aiheuttamat sotkut.
Keinot ovat sellaisia, joita kouluissa on käytetty aina, nyt niille vain on saatu laista tuki. Muutoksen voi uumoilla juontavan juurensa siihen, että oppilaat ja näiden vanhemmat tietävät hyvin, mitä laki esimerkiksi omaisuuden talteen ottamisesta sanoo.
Uudistus kertoo siitä, miten yhteinen hyvän käytöksen käsitys on muuttunut ja murentunut, samoin ehkä opettajan asema. Vuosikymmenien takaista julmaa ja kovaa kuria ei varmasti toivota takaisin, mutta isoissa ryhmissä työskenneltäessä opettajan on oltava se, joka joukkoa ohjaa.
Erot paikkakuntien välillä lienevät tosin isot; siinä, missä isoissa kaupungeissa kerrotaan monenlaisia tarinoita opetusrauhan häiritsemisestä, todetaan Perniössä että sana on toistaiseksi tehonnut (sivu 9).
Keskustelu älypuhelimien keräämisestä tarvittaessa talteen osuu sattumalta juuri samaan saumaan, kun puhutaan tietotekniikan tulemisesta entistä isommaksi osaksi opetusta. Älytaulujen, tablettitietokoneiden ja vastaavien sinänsä hyvien työkalujen käyttö on monessa koulussa lupaavassa alussa.
Itse tekniikkaa ei olekaan syytä kaihtaa eikä pelätä. Älypuhelin, vaikka oppilaan omakin, voisi olla oiva apu opetuksessa silloin, kun opettaja sen hyväksi katsoo.
Tässä tullaan siihen, jonka pitäisi olla kaikille selvää: opettaja sanoo, mitä tehdään ja antaa myös pelisäännöt. On huolestuttavaa, että ne joudutaan kirjaamaan lakiin.
