Frans Hietaranta kirjoitti yhdeksän ainetta kolmella eri kirjoituskerralla.
Frans Hietaranta naurahtaa katsellessaan perheen koiraa, joka vetää sikeitä sohvan edessä.
–Sillä ei ole paljoa velvollisuuksia.
Nuorukaisella itsellään on jokunen, lähinnä seuraavana isona kesällä Tammisaaressa alkava asevelvollisuus.
Mutta ennen muuta Hietarannalla on edessään velvoitteiden sijaan valtava määrä mahdollisuuksia ja avoimia ovia. Frans Hietaranta on yksi Perniön lukion uusista ylioppilaista ja kirjoitti komean rivin: laudatur filosofiasta, pitkästä matematiikasta, äidinkielestä ja englannista sekä eximia biologiasta, yhteiskuntaopista, ruotsista, saksasta ja kemiasta.
Hietaranta toteaa, että arvosanat eivät olleet yllätys ja jotain jäi näiltä osin saavuttamattakin.
–Ehkä enemmänkin olisi voinut tehdä töitä, hän puntaroi ja miettii, että toivottavasti vaatimattomuutta ei tulkita ylimielisyydeksi.
–Ennemminkin on kyse siitä, että omat standardit ovat niin korkealla. Se on omaa sisäistä draivia, hän muotoilee.
Frans Hietaranta toteaa, että hänen tulevaisuudensuunnitelmansa eivät ole vielä kiveen hakattuja. Eivät siksi, että hänellä ei olisi tulevaisuudesta ajatuksia vaan siksi, että niin moni asia kiinnostaa.
Eräs painavimmista vaihtoehdoista olisi opiskelu kauppakorkeakoulussa, sillä Hietarannan mielissä siintää yrittäjyys ja ajatuksissa olisi aikanaan käynnistellä omaa yritystoimintaa mahdollisesti yhdessä luottokaverien kanssa.
Koko juttu 20.5. printti- ja digilehdessä.
