Skip to main content

Salossa pistetään palvelut syyniin kirjastoista alkaen

Vt. kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen ja vs. talousjohtaja Päivi Kohvakka esittelivat ensi vuoden talousarvioesitystä perjantaiaamuna.

Salossa jatkuu tarkan euron aika.   Kaupungin ensi vuoden talousarvio on 21 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta vain Salon Veden yhtiöittämisen tuoman satunnaisen tuoton myötä.  Ilman sitä talousarvio olisi 8.9 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Ensi vuonna onkin käynnistymässä useita selvityksiä kaupungin palveluista:  listalla ovat niin terveystoimen palveluverkkoselvitys kuin kirjastoverkkoselvitys ja museo- sekä liikuntapaikkasuunnitelmatkin.
–Toistaiseksi niistä ei ole asetettu mitään tavoitteita, sanoo vt.kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen.

Hän esitteli talousarvioesityksensä perjantaina ja seuraavaksi sitä käsittelee kuun loppupuolella kaupunginhallitus.

Korhonen sanoo, että selvitys olisi hyvä tehdä joka tapauksessa,  riippumatta siitä, siirtyvätkö sote-palvelut ja osa verotusoikeudesta maakunnille.

Salossa on viime vuodet painittu talouden kanssa muutenkin, ja koronaviruksen aiheuttama poikkeustila painaa koko maassa vielä pitkään, Korhonen arvioi.   Esimerkki löytyy toimintatuloista kuten esimerkiksi liikuntapaikkamaksuista.
–Ne on jouduttu budjetoimaan todella varovasti, kun ei vielä tiedetä miten kehitys kulkee, Korhonen vertaa.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä perätään rakenteellisia muutoksia  ja muistutetaan talouden epätasapainosta.

Toisaalta mukana on myös positiviisia muutoksia:  säännöllisen kotihoidon palveluseteliin esitetään 200 000 euron määrärahaa ja omaishoidon tukeen sataatuhatta lisää.   Uutta on osallistuva budjetointi, johon varataan 100 000e.

Ensi vuonna Salo ostaa 13 tehostetun ja 10 tavallisen palveluasumisen paikkaa lisää.

Salon ensi vuoden rakennusinvestoinneista suurin on Perniön Kirkonkylän koulu, johon varataan 8,4 miljoonaa.  Märynummen kouluhankkeeseen varataan 2,6 miljoonaa ja sisäilmakorjauksiinkin 600 000 e.

Kaiken aikaa kaupunki pyrkii myös eroon tarpeettomista rakennuksista ja kiinteistöistä.  Selvittelyssä on, voisiko etätyön lisääntyminen vähentää tilojen tarvetta edelleen.

 

Jaa artikkeli: