Kaupunginjohtajakin voi tarvita tätä: Anna-Kristiina Korhosen kanssa kuvassa on Rafael Saifulinin veistos nimeltä Onni.
Ehkä kaupunginjohtajan huoneen sisustukseen yleensäkin kuuluu viherkasvi tai pari, mutta Anna-Kristiina Korhosen huoneen nurkassa oli perjantaiaamuna melkein kukkien meri.
Syy on selvä: hänet valittiin viime viikolla Salon kaupunginjohtajaksi valtuuston yksimielisellä päätöksellä, ja onnitteluja on tullut monessa muodossa.
–Se kyllä lämmittää, että on näin laaja tuki, hän kiittelee.
Mutta millaisen kaupunginjohtajan salolaiset saavat, jos Korhonen itse saa tehdä listaa?
Ainakin kuuntelevan ja keskustelevan, sanoo Korhonen. Hän muistuttaa, että kaupunginjohtajan työ on ennen muuta pitkäjänteistä tekemistä.
–Mitään vallankumousta tässä ei olla tekemässä, hän veistelee ja vakavoituu sitten: hän sanoo, että kaupunginjohtajan osa on pitkälti yhteistyön tekemistä ja muita osapuolia ovat sekä työntekijät että luottamushenkilöt.
Esimerkiksi kouluverkosta ei nyt avata keskustelua, ellei sitten esimerkiksi jonkun koulurakennuksen kunto anna aihetta tietyn yksikön tarkasteluun.
–Joka vuosi ei ole tarkoituksenmukaista keskustella kouluista, Korhonen tiivistää.
Korhonen miettii, että vain muutos tuntuu olevan pysyvää. Kuntien toiminnassa ovat näkyneet niin korona kuin Ukrainan sotakin.
–Ja se on oikeastaan vain lisännyt tämän työn kiinnostavuutta. Kuntien merkitys on vaan kasvanut. Niillä on valtavan iso rooli myös kriisitilanteissa, Korhonen miettii.
Lue koko Treffatti-sarjan juttu keskiviikon lehdestä.
