Perniön lukio on noussut eteläisen Salon ykköshuoleksi Salon sopeuttamisohjelmasta puhuttaessa.
Perusteita olla huolissaan on monta. Konkreettisin koskee tiloja ja koulumatkoja. Perniössä tilat ovat asialliset, Salon lukioon oppilaat mahtuvat, mutta kysymys kuuluu, uhkaako ahtaus.
Koulumatkat ovat toinen iso asia: ne pitenisivät kaikilla, ja erityisesti jo nyt matkojen päästä tulevilla: Perniön lukio on ollut lähilukio esimerkiksi Kemiönsaaren suomenkielisille oppilaille tai särkisalolaisille.
Oppimistuloksilla siirtoa ei voi perustella, Perniön lukion tulokset kevään ylioppilaskirjoituksissa olivat Salon parhaat. Tämä kertoo siitä, että koulussa tehdään jotain oikein. Oppilaat itse kehuvat pienen yksikön joustavuutta ja yksilöllistä opetusta.
Palveluja sopeutettaessa eräs vakiokysymyksistä koskee palvelujen keskittymistä. Siltä aie sulkea Perniön lukio toki näyttää; tämän jälkeen toinen Salon lukioista olisi kaupungin keskustassa ja toinen eli Halikon lukio siitä noin kuuden kilometrin päässä. Perniön lukio ei ole korpikoulu, vaan synergiaedut yhteiskoulun kanssa ovat kiistattomat.
Loppuviimeksi kyse on tietysti rahasta; Perniön lukio on ainoana Salon lukiona saanut korotettua pienten lukioiden valtionosuutta. Ilman tätä summaa kaupungille koituisi maksettavaa noin 200 000 euroa nykyistä enemmän. Toisaalta lukion muuton yhteiskoulun tiloihin katsotaan jo osaltaan tehostaneen toimintaa niin, että todelliset kulut ovat tätä pienemmät.
Salon kaupunginhallitus oli valmis maanantaina pitämään lukion toiminnassa, jos valtionosuus pidetään edelleen ohjelmassa.
Tieto valtionosuudesta ei ehtinyt lehteen painoaikataulun puitteissa. Vaikka valtionosuus otettaisiinkin pois ohjelmasta, Salon valtuusto voi päättää toisin kuin kaupunginhallitus. Tulevan maanantain kysymys on, kannattaako hyvän lukion antaa mennä varsin nimellisten säästöjen takia.