Skip to main content

Retkeilyalue on ennaltaehkäisyä

Teijon retkeilyalueen tulevaisuudennäkymät ovat yksi aihe, kun Metsähallitus käy yt-neuvotteluja.

Valtion budjettiesitykseen merkityt leikkaukset luontopalveluihin tietäisivät äärimmillään jopa luontotalon sulkemista.

Leikkaukset kouraisisivat Lounais-Suomea todella syvältä, jos myös uhkakuva Sinisimpukan luontokeskuksen lakkauttamisesta muuttuisi todeksi.

Asia on myös ehtinyt jo herättää keskustelua. Esimerkiksi Helsingin Sanomien mielipideosastossa esitettiin jo käyttömaksua retkeilyalueiden käyttäjille. Villien visioiden mukaan metsään saisi mennä ilmaiseksi, mutta oheistuotteiden kuten polttopuiden käyttö olisi  maksun takana.

Ajatus on kohtuuton ja outo.  Yksin Teijon retkeilyalueella käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä.  Heistä osa käyttää muita palveluja kuin vain polkuja.  Kävijää kohti jyvitettynä kulut jäävät pieniksi.

Ulkomaisista suomalaiset ilmaispalvelut luonnon helmassa ovat erikoista ja luksusta.  Suomalaiset voisivat miettiä ne peruspalveluiksi  – ja jos eivät ne kuvaan perustarjonnasta millään mahdu – terveydenhuoltopalveluiksi. 

Valtion viisautta on ollut olla mukana perustamassa retkeilyalueita kaikille vapaaseen käyttöön.  Näin tarjoutuu monelle mahdollisuus mennä metsään niin helposti  ja turvallisesti kuin mahdollista. Tällaisten alueiden yhteyteen yksinkertaisesti kuuluu joku määrä tukipalveluita kuten infopiste, mahdollisuus tehdä tulet ja perata saalis.  Se on luonto-opetusta helpoimmillaan, hyvinvointia keholle ja mielelle minkä voi mainiosti katsoa ennaltaehkäiseväksi terveydenhoidoksi.   Pääsy tämän pariin vain maksun kautta olisi eriarvoistamista.

Päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksen luontopalveluista on muistuttanut, että esimerkiksi Britanniassa kansallispuistoihin sijoitettu punta tuo tutkimusten mukaan seitsemän puntaa takaisin parantuneena kansanterveytenä.

Sekin on syytä muistaa, jos alueiden merkitys halutaan mitata euroissa.

Jaa artikkeli: