Näinhän meille on kerrottu: rakkolevän esiintyminen kertoo siitä, että meressä ovat asiat hyvin.
Henna Rinne kuitenkin tyrmää vanhan sanonnan lempeästi.
– On monta muutakin tekijää. Muuten rehevöityneelläkin alueella voi olla esimerkiksi sellainen kohta, josta virtaukset kuluttavat rehevöitymisen kerryttämää ainesta, ja rakkolevä menestyy sillä kohdalla.
Henna Rinne on filosofian maisteri, ja väittelee tohtoriksi Åbo Akademin ympäristö- ja meribiologian laitoksella ensi viikon perjantaina. Rinne on omaa sukua Piekäinen ja syntyisin perniöläinen.
Väitöskirjan otsikko Macroalgae across environmental gradients – tools for managing rocky coastal areas of the northern Baltic Sea kertoo loppuosallaan siitä, mistä tutkimuksessa on kyse; työkaluista.
EU:n meristrategia- ja vesipuitedirektiivit edellyttävät, että makrolevälajeja kuten rakkolevää ja ahdinpartaa käytettäisiin meren tilan indikaattoreina.Väitöstutkimus osoitti, että seurannassa pitäisi kuitenkin huomioida esimerkiksi seurantapisteen suolapitoisuus ja avoimuus, jotka osaltaan vaikuttavat leväyhteisöön. Väitöskirjassa selvitetään, miten hyvin levistä mitattavat piirteet kuten eri lajien esiintyminen ja esiintymissyvyys todella kertovat meren tilasta.
Väitöksen tavoitteena on tarjota avaimia johtopäätösten tekemiseen.
– Ja sen jälkeen sitten toimenpiteistä päättämiseen. Halusin tehdä sellaista tiedettä, että sillä on linkki hallintoon, Rinne tähdentää.
