Menetetyille alueille jääneet haudat halutaan säilyttää ja niitä halutaan kunnostaakin.
Särkisalon itsenäisyyspäivän juhlassa puhunut Terhi Mäkeläinen kertoo, että muun muassa Karjalan Liitto käy neuvotteluja suomalaisten hautausmaiden säilyttämiseen liittyvissä asioissa.
–Suomalaisia hautausmaita on siellä yli 200, vaikka ilman hautausmaan statusta. Suomalaisten hautausmaiden rekisteröimiseen muinaismuistoalueiksi tarvittaisiin valtioiden välinen sopimus. Suunnitteilla kuitenkin on hautausmaiden merkitseminen karttoihin. Kaavaan saaminen rauhoittaisi alueet muulta toiminnalta, tähdensi Mäkeläinen.
Jotain on Karjalassa toki jo tehty:
–Kun rajan taakse on viime vuosikymmeninä helposti päässyt, ovat monet suomalaiset etsineet ja siistineet omaistensa hautoja. Niitä on tunnistettu maamerkkien ja kaatuneiden hautakivien perusteella.
Karjalan hautausmaita, sekä ortodoksisia että luterilaisia on kohdeltu paikoitellen kaltoin. Suomalaisiin hautoihin on saatettu myös haudata venäläisiä.
Perniössä juhlapuheen pitänyt professori Maija Rautamäki pysyi suomalaismaisemissa.
–Kesälomilla isäni halusi rentoutua auton ratissa, kiersimme Suomea pitkin ja poikin. Jo tuolloin opin tuntemaan maakuntiemme ja maisemiemme moninaisuuden. Maisema-arkkitehtiopiskelijana onnellinen sattuma antoi minulle kesätyöksi tehtävän kartanlukijana ja avustajana innostavissa tutkimushankkeiss. Kolmen vuoden aikana kävimme tasapuolisesti eri puolilta maata satunnaisesti valituissa 133:ssa kirkonkylässä valokuvaten ja ominaispiirteitä muistiin piirustaen sekä kirjoittaen. Laajan Suomenmaan huikean kauniit maa- ja metsäseudut, joet, järviseudut ja merenrantamaat olivat parhaimmillaan nähtävissä vanhemmilla, kapeilla maanteillä vaihtelevissa maastoissa kylistä toisiin kuljettaessa. Peruskarttojen lukemiseen en kyllästy ikinä, myhäili Rautamäki.
