Mihin tahansa Suomessa kesällä matkustatkaan, et voi olla huomaamatta tienvarsilla kylttejä erilaisista kotiseututapahtumista. Usein jo nimi viittaa alueen historiaan. Eteläisessä Salossa olemme viettäneet jo Särkisalo-päivää, Kisko-päivää ja nyt Laurin markkinoita. Naapurissa Tenhola-päivää.
Kukin tapahtumista on kylänsä näköinen. Jokaisella on oma leima – sekä hyvässä että pahassa. Perinteisyys lipsahtaa nopeasti jauhamaan paikallaan. Vitsikin menettää voimansa, kun sitä toistaa liian monta kertaa muuttamatta.
Suomi on yhdistysten luvattu maa. Tästä saamme kiittää rikkaita tapahtumiamme. Yhdistyksiä tarvitaan, jotta tapahtumat jatkuisivat, mutta monen yhdistyksen suurin tehtävä on tuottaa tapahtumia.
Yhdistysten takana on muutamia voimahahmoja, jotka ovat päättäneet, että kylälle täytyy kehittää jotain uutta. Näin ovat monet tapahtumat saaneet alkunsa.
Mutta ideasta toteutukseen tarvitaan useampi kuin muutama ihminen. Vapaaehtoisten työpanosta ei sovi vähätellä. Pullan leipominen, tiedotteen kirjoittaminen ja roskien kerääminen ovat yhtä tärkeitä tehtäviä. Näistä kaikista koostuu kotiseututapahtuma.
Kotiseututapahtumaa ei kuitenkaan rakenneta ihan vain vapaaehtoisten voimin. Siihen tarvitaan myös hieman rahaa. Täällä eteläisessä Salossa voimme kiittää kaupunkia siitä, että se on tukenut taloudellisesti tapahtumia. Enemmän kuin rahallista tukea, se on kiitos ja kannustus järjestäjille.
Tapahtumat ovat tärkeitä niin nykyisille kuin entisille asukkaille. Ne vahvistavat asukkaiden identiteettiä ja sidettä kotipaikkaan. Tapahtumissa voi kukin pysähtyä miettimään, mitä kotiseutu itselle tarkoittaa. Aina on jokin satama, johon palata.
