Skip to main content

Pitkä ura keramiikan parissa alkoi kellarista Pohjois-Haagassa

Nokat-teokseen Taina Kurtze sai ajatuksen gumball treen eli lännenambrapuun hedelmistä.Aloitetaanpa tämä juttu proosallisesti. Mitä varusteita tarvitsee keramiikkataitelijan puoliso? No, palomiehen asun ainakin.
–Ja siitäkin ovat hihansuut aika palaneet, hymähtää Erik Kurtze.

Keraamikko Taina Kurtzen töistä on koottu laaja näyttely Teijon Masuuniin.
Teoksia tulee väkisinkin mukaan paljon, kun esiteltävänä on töitä 50 vuoden ajalta. 
Ensimmäiset ovat vuodelta 1966 ja tuosta lähtien Taina Kurtzen tärkeä yhteistyöpari on ollut puoliso Erik, joka on hoitanut töiden poltot ja kuuman keramiikkauunin äärellä tarvinnut niin sitä palomiehen pukua kuin visiiriäkin.

Teijolle johtaneen tien alku on Helsingissä; Taina Kurtze työskenteli vuonna 1964 kuvaamataidonopettajana. Askartelunohjaajan koulutuksessa hän tutustui savitöihin ja oli tehnyt Arabialla harjoittelun.
Ensimmäinen uuni oli kotitalon kellarissa Pohjois-Haagassa.
–Ja lastenhuoneessa pidettiin dreijaa. Ehkä se ei nykyään tulisi kysymykseenkään, Taina Kurtze nauraa.

Alkuvuosilta on esillä kolme suurta seinäkoristetta, mutta tuota aikaa leimaa myös käyttöesineiden teko.

Perniön Tuulhatussa on ollut pariskunnan koti yli 30 vuotta ja uniikkiesineitä on lähtenyt Perniöstä maailmalle koko joukko. Taina Kurtze naurahtaa bongailleensa taidettaan lehtikuvista ja televisiosta.
–Armi Kuusela-Hilarion kotonakin on yksi teos, hän kertoo.

Masuuni on avoinna viikonloppuisin klo 12-16. 

Koko juttu painetussa lehdessä

Jaa artikkeli: