Ehkäpä joku kaikkien tuntema suomalaisyhtye tai -artisti on saanut uralleen ratkaisevan sysäyksen henkilöautossa Mathildedalissa.
Aikoinaan aloittelevat bändit tai soolouraa mielivät musiikintekijät lähettivät nimittäin demoäänityksiään kaseteilla levy-yhtiöön.
Yhtiöissä demot joko eivät herättäneet mielenkiintoa tai sitten herättivät niin, että tuloksena oli jopa levytyssopimus.
– Ja niitä kuunneltiin paljon. Välillä kuuntelin autossakin, kun ajeltiin mökille tänne Mathildedaliin. Vaimo laittoi uutta kasettia soimaan ja kertoi, mikä nyt on päällä ja jossain kohtaa lapset huutelivat takapenkiltä, että pistä jo pois, naureskelee Gugi Kokljuschkin lämpöä äänessään ravintola Terhon pöydässä.
Kokljuschkinin tekemiset musiikkialalla eivät lyhyeen mahdu: nuoruuden soittoharrastus, Topmost-yhtye, Syksyn sävel 1969, muusikon uran jälkeen vuosikymmenet levytuotannon alalla. Vuonna 2009 musiikkineuvos palkittiin kultaisella Emmalla.
Jutuntekopaikaksi Terho ei ole valikoitunut sattumalta: ravintola on miehelle tuttu paikka. Vuosia osa-aikaisena mathildedalilaisena Kokljuschkineille on kertynyt yli 30 eikä loppua näy.
–Mikko Alatalo halusi aikanaan esitellä meille täällä paikkoja ja kiertelimme katsomassa. Jotenkin kylä jäi alitajuntaan ja päädyimme oman mökin hankkimaan, Kokljuschin miettii.
Mathidedal oli 1980-luvun lopulla erinäköinen paikka kuin nyt: nykyisistä turistivirroista ja palveluista ei ollut tietoakaan.
–Golfkenttä taisi silloin aloitella, mutta se ei ollut meille tärkeää. Emme silloin olleet golfaajia emmekä kyllä ole vieläkään.
Paljon olennaista liittyi toki liikuntaan: Kokljuschkinin lajeja ovat muun muassa sauvakävely ja pyöräily. Mathildedalissa pyörällä tai sauvakävellen pikkuteiden mäkiä kiirehtivä musiikkivaikuttaja melkeinpä kuuluu kyläkuvaan.
Lue koko Treffatti-sarjan juttu 6.4. painetusta ja digilehdestä!