Tervepä terve. Toimituksen koillisgallerian viikkoripustus tehdään tässä seuraavaksi.
***
Voisipa aloittaa toteamalla, että makuuhuoneeseen ilmestyi näätä. Tosin kyseessä on vain kuva. Tulipa näet käytyä erään koulun huutokaupassa, jossa varoja kerättiin vanhoja opetustauluja myymällä, ja paluukuormassa tuli siis pienpeto.
Hinnoissaan kuvat ovat; maallikon silmään käsittämättömimmät eli jalan luustoa tai halkileikattua kasvinjuurta esittävät taulut vaihtoivat omistajaa lähemmäs satasella. Näädän kurssi oli alhaisempi, ja historiallisia tapahtumia esittävät taulut jäivät nekin huippuhinnoista.
Äkkiseltään katsoen moni tauluista on taidokasta työtä, vaikka se ei liene hintaa selittävä tekijä. Tarvekaan ei selitä; oppimateriaaliksi tuskin tämän päivän ortopediopiskelija 50-lukulaista luustokuvaa ostaa, vaikka toisaalta miksi ei. Kyse taitaa olla siitä, että nostalgiasta ollaan valmiit maksamaan.
Vain 1970-luvun tauluihin, hiukan lapsekkaan oloisiin, suhtauduttiin vielä aika laimeasti.
Tässä tietysti on lisäpontta sille kansanryhmälle, joka pistää tavaraa sivuun siltä varalta, että kaikkea voi tarvita, olipa talletettuna puolapuiden askelmia tai unkarinkielinen Taunuksen huoltokäsikirja. Muutaman vuosikymmenen päästä arjen kapineilla voi päästä tienaamaan.
Tämä pistää miettimään, mitä kouluhuutokaupoissa neljänkymmenen vuoden päästä myydään, kun oppimateriaali on bitteinä pilvessä, ei pinossa varastohuoneessa.
***
Ylen uutiset kertoi, että Pariisissa on vähennetty liikenteen päästöjä sulkemalla Seinen oikea ranta autoilta. Ensin tuli mieleen joku sana ranskalaisesta logiikasta sikäli, että katsojasta riippuu, kumpi puoli sitten on oikea ja kumpi väärä tai vasen. Sitten olin selvittävinäni, että toisen rannan nimi on vakiinnutettu oikeaksi.
Tai ehkä kyse on vaan siitä, että muuten hienosta kielestä puuttuu vastine ilmaisuille täl- ja toispuol jokke.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
