–Minulla on näin hienosti kierretty tämä, esittelee Charlotta Kanto sinistä partiohuiviaan.
–Niin, kun minä kiersin sen, virnistää isosisko Wilhelmiina, jonka huivissa on jokunen leirimuisto enemmän.
Kuka tietää, millainen määrä merkkejä Charlotan huivissa vielä joskus onkaan.
Partiolippukunta Perniön Pyhän Laurin ritarit juhli lauantaina 40-vuotista taivaltaan, ja Kannon perheen keittiössä Perniön Ylikulmalla partiolaisuus on luonteva puheenaihe. Partiolaisia istuu pöydän äärellä tuiki tavallisena tiistainakin kolme; sudenpentuikäisen Charlotan ja tarpojiin kuuluvan Wilhelmiinan lisäksi pöydän päässä istuu samoajiin kuuluva sisko Pieta. Isoveljet Tyko ja Eino-Pekka ovat jo omillaan, mutta partiolaisia yhtä kaikki. Kohta jutuille mukaan tulee sukupolven verran lisää, kun isä Pauli Kanto saapuu kotiin.
–Mitä se mahtoi silloin olla, kun itse aloitin. Paljon perinteisempää ainakin, solmuja tehtiin ja nuotion tekoa harjoiteltiin, Pauli Kanto muistelee.
Se, mitä partio on nyt, selviää muista suista.
–Se siellä on parasta, että on kavereita ja yleensä hauskaa tekemistä, Wilhelmiina sanoo.
Leikit vaihtuvat tavoitteellisempaan harjoitteluun, ja siitä sisaruskolmikko on yhtä mieltä, että partio opettaa vuosien varrella paljon sellaisia taitoja, joita voi tarvita missä vaan.
Käytännön esimerkki on ensiapu; useimmissa kilpailuissakin on ensiapurasti. Luonnossa liikkuminen ja yöpymiset ovat iso osa partioharrastusta – samoin se, että porukassa syntyy oma huumorinsa ja omat sanontansa.
Viikko-ohjelma rytmittää nuorempien partioharrastusta, ilman sitäkin vuodesta tulee varsinkin vanhemmille partiolaisille varsin täysi, jos mukaan lasketaan esimerkiksi koulutukset, kilpailut ja leirit.
–Kesällä etenkin tuntuu, että asioita menee paljon päällekkäinkin, Pieta sanoo.
Pieta Kanto lähtee ensi kesänä Suomen joukkueessa maailmanjamboreelle Yhdysvaltoihin Länsi-Virginiaan. Suomalaisia lähtee mukaan noin 900.
Pyhän Laurin ritareissa on parhaillaan noin sata jäsentä. Lippukuntaa johtaa Jenni Räsänen.
Pauli Kanto muistuttaa, että kaikenikäisille riittää tekemistä partion piirissä.
–Kokeneemmilla on sitä taustatyötä tehtävänä ja tärkeitä yhteyksiä eri suuntiin.
–Palkinto työstä on, kun näkee nuoremman polven painavan ilolla rinkka selässä metsään ja palaavan takaisin ryvettyneenä, mutta tyytyväisenä, Pauli Kanto tuumii.
Pieta sanoo, että partio on joskus kovaa, mutta aina kivaa.
Koko juttu painetussa lehdessä
