Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sote-palveluita koskeva uudistus etenee kevään aikana kohti päätöksentekoa. Varhan viranhaltijoiden luonnos painottaa palveluiden joustavuutta ja hoidon jatkuvuutta. Sijaintien määrittelyssä on huomioitu väestöennusteet ja eri alueiden eroavaisuudet.
Jatkossa sosiaali- ja terveyskeskukset tarjoavat laajan palveluvalikoiman. Sote-asemilla palveluvalikoima on hieman suppeampi. Sote-pisteet tarjoavat suppeita lähipalveluita.
Monissa yksiköissä ei tällä hetkellä pystytä ylläpitämään pitkiä hoitosuhteita lääkärien vaihtuvuuden takia. Jatkossa palvelut halutaan rakentaa sellaisiksi, että palveluntarjonta ei keskeytyisi.
Sotepisteessä neuvonta ja ohjaus toteutuu. Työntekijöillä on laajat konsultaatiomahdollisuudet. Auki 1-5 päivänä viikossa, tarve on viitenä päivänä viikossa. Tarjolla on sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan ammattitaidon mukaista palvelua. Tarvittaessa lääkärin vastaanottoja, pääsääntöisesti hoitajan etävastaanotolla. Tarjolla mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä tarpeen mukaan tavanomaisia sosiaalipalveluja. Pitkien välimatkojen alueella ammattilaiset voivat tarjota näytteenottoa, lääkinnällistä kuntoutusta ja neuvolapalveluja.
Varsinais-Suomessa ollaan ottamassa käyttöön yksi, yhteinen mobiilisovellus 2024-2026 aikana. Se mahdollistaa yhteydenotot, ajanvaraukset. Siellä voi esimerkiksi tarkastella omia tietoja, täyttää esitietoja ja omahoito-ohjelmaa. Chat-palvelu on lisänä.
On huomioitava myös henkilöt joilla ei ole mahdollisuutta tähän digiin.
Liikkuvat palvelut lisätään lapsiperheiden, mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden, vammaisten, ikääntyneiden tarpeisiin, koteihin vietävänä asiantuntija- ja kuntoutuspalveluna.
Liikkuvina palveluina voi olla esimerkiksi suunterveydenhuollon palveluiden tuominen kouluihin ja asumisyksiköihin.
Perniön oman alueen eläleläisryhmältä kuultua tapaamisessamme: tarve laboratorioon, osaavan, organisoimistaitoisen, vuorovaikutteisen sairaanhoitajan vastaanottoon, lääkärin palveluihin. Näkökulmansa antaneen eläkeläisryhmän keski-ikä 86 vuotta. He ovat itse jalan tai autolla paikalle tulleita ympäri Perniötä.
Tarpeena on ohjelehtinen, josta löytyy yhteystiedot, kaikki puhelinnumerot. Tietoa, tiedottamista, vuorovaikutusta, kuulluksi tulemista kaivataan. Turvarannekkeen poistaminen oli kaikista todella väärä ratkaisu. Sen turvin on moni selvinnyt. Palveluita ei saa lopettaa, ennen kuin on uusi vastaava käytettävissä.
Maria Jylhä, lääketieteen tohtori, gerontologian professori Tampereen yliopistosta on todennut, että hoitopaikkaa odotetaan puoli vuotta, 3 kk lakisääteinen raja. Tämä on epäinhimillistä. Kotihoito on ikäihmisten hoidon selkäranka. Kotihoitoa on jo nyt aivan liian vähän. Yhteisöllisessä asumisessa muistisairas jää yksin. Iäkkäiden, hoivaa tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa. Yhteisöllinen asuminen ei ole ratkaisu.
Vuoden geriatri Hanna-Maria Roitto, toteaa, että perusterveydenhuollon, kotihoidon, terveysasemien säästöt arvioitava hyvinvointialueilla uudelleen – ne ovat kotona pärjäämisen tuki. Ikäihminen ei ole yhteiskunnan taakka, vaan jokaisella edessä oleva tärkeä, arvokas elämänvaihe.
Pohdintaani: sote-pisteeseen enemmän palvelua tai sote-asema Perniöön.
Salon keskustaan ja Halikkoon lisätään palvelua, Perniöstä karsien. Ei näin. Perniön palveluja haetaan jo nyt kymmenien kilometrien päästä. Salon kaupungin näkemystä on rakennettava yhdessä palveluverkon lopputuloksen parantamiseksi. Kuulen mielelläni lisää paikallisia ajatuksia. Tarpeemme tulee viedä tiedoksi eteenpäin.
Elina Suonio-Peltosalo
Salon kaupunginvaltuuston
varapuheenjohtaja
Maakuntavaltuutettu
Varhan valtuutettu, ikäihmisten
lautakunnan jäsen,
Erikoissairaanhoitaja, KOK.
