Länsirannikon kaupungit tiedottivat alkuviikolla yhteisen kehittämishankkeen alkamisesta.
Kehittämisvyöhykkeessä ovat mukana lounaisrannikon seutujen keskuskaupungit Turku, Pori, Rauma ja Uusikaupunki.
Projektin kautta pyritään vahvistamaan lounaisrannikon asemaa, painoarvoa ja tunnettuutta. Yleisten teemojen kuten väestökehityksen ja imagon ohella teemoina ovat muun muassa rannikolla tärkeä meriklusteri, talous ja elinkeinot sekä teknologia, tutkimus ja innovaatiot.
Yhtä vain puuttuu joukosta. Salo kuuluisi eittämättä viimeisenä lenkkinä ketjuun, jonka toinen pää on Satakunnassa, toinen pää Uudenmaan rajalla. Kun alueensa keskuskaupungin statuksen on hankkeessa saanut 15 000 asukkaan Uusikaupunki, niin miksi se ei olisi ansaittu myös liki neljä kertaa isommalle Salollekin. Innovaatioiden ja teknologian osaamistaso on Salossa korkea, joten viemisiä maakuntaan päin olisi ollut.
Yhteistyöverkkoja Salosta on heitelty viime aikoina lääninrajan yli niin Lohjan kuin Raaseporin suuntaan.
Julkisessa keskustelussa näkyy tämän tästä huoli erilaisten satsausten painottumisesta pääkaupunkiseudulta pääradan suuntaisesti kohti Tamperetta.
Nyt hynttyyt yhteen pistäneet kaupungit käärivät hihansa hyvästä aiheesta. Mukaan lähteneiden kaupunkiseutujen yhteenlaskettu asukasluku lähentelee väljästi laskien puolta miljoonaa. Helsingin seudun kanssa sillä ei kisata, mutta toisen kehittyvien, vetovoimaisten kaupunkien ketjun pitäisi olla länsirannikolla. Salo kuuluisi jonon jatkoksi; kulttuurinen läheisyys Turun suuntaan on olemassa ennestään, fyysistä unohtamatta. Salon torilta Turun tuomiokirkolle ajaa puolessa tunnissa.
Yhteistyöverkkojen muodostumista joka suuntaan ei sovi tuomita, kokemusten vaihto vastaavankokoisten kaupunkien kanssa kauempaakin voi olla hyvin opettavaista. Salon asemaa yhtenä Varsinais-Suomen tärkeistä kaupungeista ei pitäisi kuitenkaan unohtaa. Paukkuja pitäisi pistää ennen muuta oman maakunnan puolesta puhumiseen.
Kysyntä vain kasvaa
Kotaladossa heitettiin eilen jokunen kauhallinen betonia juhlavissa tunnelmissa. Lehmirannan lomakeskuksen laajennus etenee siinä mallissa, että vuorossa oli peruskiven muuraus.
Laajennus päivittää suositun paikan entistä paremmin kysyntää j vastaavaksi. Samalla se tarjoaa urakoitsijoille näinä aikoina tervetullutta työtä.
Eläkeläisten palveluiden kehittäminen tuskin loppuu tähän, päinvastoin. Tuloillaan on eläköitymisaalto, kun suuret ikäluokat alkavat heivata työelämästä. Tulevat eläkeläiset ovat lisäksi aina vain tottuneempia käyttämään niin majoitus-, ravintola- kuin hyvinvointipalvelujakin ja monella on taloudellinen mahdollisuus käyttää niitä eläkepäivinäänkin.
Nyt käynnissä oleva laajennus ei siis varmasti ole ainoa laatuaan.
