Salon vapaa-ajanlautakunta käsittelee tänään Salon historiallisen museon varastokysymystä.
Vireillä on yli kahdentuhannen neliön varastorakennus, joka nousisi Halikkoon. Museolla on kymmeniätuhansia esineitä, valokuvia ja tuhansia kirjojakin. Osa esineistä mahtuu kämmenelle, osa kuten esimerkiksi vanhat koneet ja laitteet ovat isompia.
Varaston rakentamiskustannuksiksi on tässä vaiheessa arvioitu runsaat viisi miljoonaa euroa. Valtio on tukenut vastaavia hankkeita kolmas-neljäsosalla kuluista.
Uuden äärellä ei todellakaan olla: Perniössä esineistön kelvottomista säilytystiloista on puhuttu yli kahden vuosikymmenen ajan. Esineitä on jopa yksityisissä tiloissa, mitä ei voi pitää kestävänä ratkaisuna – vaikka olot niissä olisivatkin paremmat kuin kaupungin huonoimmissa rakennuksissa. Voi vain arvailla, millaisia tuhoja vastaan tulee, kun esineistöä joskus päästään purkamaan pois huonoista tiloista.
Viiden miljoonan hintalapulle löytyy varmasti nyrpistelijänsä, mutta turhaan. Kaupungin rakennusinvestointina summa ei ole iso ja se on joka tapauksessa tehtävä. Museolakikin siihen velvoittaa: sen mukaan museoiden perustehtävä on tallentaa, tutkia ja esittää historiaa. Nykytilanteessa historia ei välttämättä ainakaan tallennu, jos esineitä tuhoutuu.
Tutkimus ja esittäminenkään eivät ihan ilman satsauksia käy. Se taas tarkoittaa sitä, että historiallinen museo ei voi toimia minimiresursseilla.