Kirjatyöryhmä lähes kokonaisuudessaan pääsi tiistaina koolle. Lea Merikannon käsissä on puvun historiaan kuuluvan Sukkula Oy:n laatikko, hänen takanaan myhäilee Leena Muuri, Kaisa-Leena Kaarlosella on käsissään päivän aihe eli uusi kirja ja puvun takana ovat Johanna Kurppa ja Antero Peijonen.
Työryhmän jäsenistä Wilhelmiina Kaarlonen, Marja Kaunisto, Anneli Ristolainen ja Leena Varvikko eivät päässeet paikalle ja kirjaan oman panoksensa antanut Paavo Heinonen joutui lähtemään ennen valokuvaa.
Vaatimattomuus ja ylpeys iskivät kättä Galleria Levolan pöydän äärellä tiistaina. Keskellä pöytää oli iltapäivän puheenaihe, Perniön muinaispuku -kirja.
Painosta aivan vastikään tullut teos julkistetaan virallisesti sunnuntaina ja työryhmä melkein koko mitassaan oli koolla tiistaina miettimässä mennyttä projektia.
Onko joukko kirjastaan ylpeitä? On. Aika monta jaa-ääntä tuli vastaukseksi heti ja miettimättä, mutta niiden perään Kaisa-Leena Kaarlonen muistutti, että samalla porukassa ollaan nöyriä.
–Nöyriä siitä, että meillä on tällainen aarre.
Perniön maa-ja kotitalousnaiset potkaisi kirjahankkeen käyntiin noin vuosi sitten syksyllä.
Olennaista on se, että Perniön emännän puvun ensiesiintymisestä tuli kesällä kuluneeksi sata vuotta; tämän ensimmäisen rekonstruktion valmisti käsityönopettaja Valborg Madsen-Himanen ja se esiteltiin pohjoismaisessa muinaistutkijoiden kokouksessa kesällä 1925. Puku pohjasi arkeologi Hjalmar Appelgren-Kivalon 1800-luvun lopulla Yliskylän kirkolla tekemiin löytöihin.
Tiistaina yhdet kiitokset sai ryhmään kuuluva Johanna Kurppa, joka on sukeltanut väsymättä arkistoihin toisenkin kerran. Hän ehti tulla tutuksi Perkkarin toimituksenkin arkistossa ja kirjassa onkin otteita Perniönseudun Lehden lisäksi muun muassa Salon Seudun Sanomista, Turun Sanomista ja Uusi Aura -lehdestä. Varsinainen pieni helmi on kuva Seura-lehdestä vuodelta 1985.
Kirja kattaa puvun sata vuotta monesta eri vinkkelistä: esimerkiksi Antero Peijosen kokoama luku kertoo siitä, miten moneen ja millaiseen postimerkkiin ja -korttiin puku on päätynyt, sitä seuraava luku Perniön puvusta taiteessa. Kansikuvaksi onkin valittu Perniössä vaikuttaneen taidemaalari Carl Otto Danielssonin maalaama taulu muinaispukuun pukeutuneesta naisesta. Omat lukunsa ovat saaneet puvun merkitys historiassa ja tietysti sen pikkutarkat teko-ohjeet.
Pukuja on valmistettu vuosikymmenien aikana milloin missäkin, omin voimin ja teollisesti. Kirjatyöryhmään kuuluva Leena Muuri pääsi puolestaan projektin aikana lähes vahingossa Sukkula Oy;n tarinaan kiinni, kun hänelle tultiin esittelemään pukua ja siinä samassa vanhaa Sukkulan laatikkoa.
Sukkulan perusti Katri Laurinantti vuonna 1928 ja historiasta innostunut yrittäjä otti valmistaakseen myös muinaispukuja. Nyt tämän Riihimäellä toimineen yrityksenkin tarinaa on tiiviisti taltioituna kirjan sivuille.
–Sitä tämä on paljon ollut, että on soitettu ja soitettu ja soitettu eri paikkoihin, mietti Johanna Kurppa.
Koko juttu 20.11. painetussa ja digilehdessä!
Kirjan julkistamistilaisuus sunnuntaina on jo täynnä, mutta kirjaa myydään Levolassa maanantaina 24.11. klo 13-15. Sitä voi tilata myös osoitteesta pernionmuinaispuku@gmail.com
