Mikä laiskotti
Kuntavaalien tulos on jo tiedossa ja lukuja on ehditty analysoida suuntaan jos toiseen.
Salossa valtuusto uusiutuu kohtuullisesti: uusia jäseniä on 18 henkeä, 35 prosenttia koko valtuuston vahvuudesta. Vanhoja tuttuja jatkaa 33. Päätöksentekoon tullee näin mukaan uutta ajattelua ja samalla säilyy jatkuvuus.
Valtakunnan politiikkaa Salon uusi paikkajako seurailee myös; sosiaalidemokraatit ja vihreät kasvattivat valtuutettujensa määrää, perussuomalaisilta Salossa hävisi yksi paikka. Kaikkiaan muutokset ovat –kuten olettaa sopikin – varsin pieniä. Mitään suuria suunnanmuutoksia tuskin nähdään, eikä niihin välttämättä ole tarvettakaan. Loppusuoralla oleva valtuusto on tehnyt ennen muuta varsin pitkäjänteistä ja kärsivällistä työtä esimerkiksi kaupungin talouden tasapainottamiseksi.
Eteläisen Salon asiat ovat hyvin; Perniön, Särkisalon ja Kiskon ääni kuuluu valtuustossa vastakin.
Eräs tilastoluku on sekin syytä huomioida: Salon uusien valtuutettujen keski-ikä on tasan 50 vuotta. Korkeana tätä ei voi pitää, mutta alaraja voi jonkun mielestä olla ylhäisenlainen; alle 30-vuotiaita valtuutettuja meni läpi vain kaksi.
Nähtäväksi jää, miten päätöksenteossa näkyy se, että Salon uudessa valtuustossa yrittäjiä on varsin monta, Varsinais-Suomen yrittäjien tilaston mukaan 14. Suhteessa vielä enemmän yrittäjiä valtuutettuina on muun muassa Kustavissa ja Laitilassa, ensin mainitussa lähes kolme neljästä. Luku kertonee ainakin siitä, että pienessä kunnassa on paljon itsensä työllistäneitä.
Iästä tai ammattikunnista tuskin löytyy selitystä siihen, miksi äänestysprosentti edelleen jäi varsin alhaiseksi. Salon runsaasta 43 000 äänioikeutetusta oikeuttaan käytti vajaat 25 000. Salossa tilanne ei ole likimainkaan maan huonoin, mutta 18 000 käyttämätöntä ääntä on iso määrä. Sen pohtiminen, miksi äänestäminen ei kaikkein eniten arkeen vaikuttavissa vaaleissa kiinnostanut, on paikallaan ihan joka puolueessa.
