Selene Saarnipuron luo kylään menevä saa omalaatuisen ohjeen.
–Jätä kännykkä autoon, ainakin viidentoista metrin päähän, Saarnipuro opastaa.
Talolle kävellessä huomaa muutakin outoa: ulkoseinässä olevan sähkötaulun valo kertoo, että talossa ei ole sähköjä kytkettynä, lisäksi ikkunoissa on kanaverkkoa.
Sähköyliherkkyys on kiistelty vaiva, Saarnipurolle täyttä totta ja oireet ovat ohjanneet koko elämää yli vuosikymmenen ajan. Nykyinen asuinpaikka Perniön Lemuntiellä on sähköherkälle kohtalainen; puhelinmastoihin on matkaa ja pellon yli kulkenut sähkökaapelikin kaivettu maahan.
Selene Saarnipuro työskenteli 2000-luvun alussa Helsingissä sairaanhoitajana ja kärsi satunnaisesti muun muassa migreenistä. Vuonna 2004 oireet alkoivat paheta; migreenistä tuli päivittäistä, lisäksi alkoi ilmetä nivelsärkyjä, lihaskipuja ja psyykkisiä oireita kuten ahdistusta, unettomuutta ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.
Fyysistä vikaa ei löytynyt, ja jälkikäteen Saarnipuro löytää syyn ympäristöstä: Helsingin keskustassa on sähköä, sähkömagneettista säteilyä sekä langattomien laitteiden kuten kännyköiden ja wlanien mikroaaltosäteilyä. Työpaikalla oireiden paheneminen osuu ajankohtaan, jolloin Saarnipuro alkoi käyttää kännykkää.
Selene Saarnipuro on vuosien aikana penkonut sähköyliherkkyyttä koskevia artikkeleita ja tutkimuksia koko lailla; kotona on tulostettuna kasapäin materiaalia.
– Olen amatööri, mutta pyrkinyt perehtymään aiheeseen ja valitsemaan hyvät lähteet.
Stukes ja muut viranomaiset saavat Saarnipurolta kovaa kritiikkiä: hänen mukaansa esimerkiksi Sähköherkät ry:n tekemät avaukset kuitataan liian yksioikoisesti sillä, että lääketiede ei tunne tautia.
–Teknologiateollisuus on vahva. Mutta onko meillä varaa säteilyttää lapsemme, Saarnipuro heittää.
.
Pitkäaikaisseurauksiksi säteilystä on esitetty muun muassa erilaisten syöpien lisääntymistä ja esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO on pitänyt yhteyttä mahdollisena.
Hankaluuksia Saarnipurolle aiheuttaa ennen muuta mikroaaltosäteily, arjessa käytännössä useimmin puhelinverkot.
–Noita mastojahan on muuten joka paikassa ja valtiovalta ajaa sitä, että kaukaisimmassa Lapissakin on oltava kunnon verkko.
Saarnipuro toteaa olevansa pakolainen omassa maassaan.
-Sähköherkkä on kuin vankilassa, jota nuo linkkimastot vartioivat.
Lue koko Treffatti-sarjan juttu painetusta lehdestä
