Perniön museo on ollut harmillisen pienellä käytöllä viime vuodet. Museossa tehtiin viimeisin iso uudistus sen 80-vuotispäiviksi, mutta tämäkin oli jo vuosikymmenen alussa. Säännölliset aukioloajat ovat kohdistuneet kesään ja sen päälle on tullut joitain vuotuisia tapahtumia.
Museon arvoa ei ole kaupungin päässä unohdettu; vastavalmistunut kehityssuunnitelma nostaa Perniön museon Salon museoiden joukossa kärkipäähän. Ajatuksena on jopa, että Perniön museo olisi tulevaisuudessa Salon kulttuurihistoriallisten museoiden ykkönen. Suunnitelmat ovat mielenkiintoisia; työryhmä pohtii mahdollisuuksia esimerkiksi päivittäiseen aukioloon ja näyttelyn osittaiseen uudistamiseen.
Äkkiä ei tapahdu mitään. Museotoimessa eivät pyöri isot resurssit. Samun henkilökunnan määrä on kolme ihmistä. Siihen nähden kehittämistyössä on iso pala purtavana.
Osaltaan helpottaa se, että maaseudun paikallismuseoiden arki pyörii vapaaehtoisvoimin. Oma kysymyksensä on se, kauanko: esimerkiksi kotiseutuyhdistysten aktiivien voimavarat ovat myös rajalliset.
Museotoimessa laadittu kehittämissuunnitelma on mielenkiintoinen. Perniön historia on pitkä ja omintakeinen, joten sitä sopii tuoda esille. Maaseutupitäjässä ei ole tyypillistä sekään, että museokäytössä on varta vasten museoksi rakennettu talo. Maaseudun museoksi Perniön museo on jopa urbaani.
Salo on kiistatta maaseutuvaltainen paikkakunta, joten sopii hyvin kuvaan, että historiallisten museoiden ykkönen on nimenomaan maaseudulla.