Skip to main content

Maanparannuskasvin juuret pesevät pellossa parhaankin raudan

Loimaan koulutilan Tuomas Levomäki totesi, että karsastaa ajatusta yhdestä totuudesta maanviljelyssä.

Asiapuhe maanviljelystä oli revetä sanailuksi maanantaina Perniön kunnantalossa.
Loimaan koulutilan yrittäjä Tuomas Levomäki oli puhunut omista kokemuksistaan maanmuokkauksesta ja siitä, voiko sen jättää hyvinkin vähälle.
Yleisöstä tuli kipakahko toteamus, että maata junttaavan lautasmuokkaimen sijaan homma käy vanhalla äkeellä yhtä lailla ja paremminkin. Äes on lisäksi jo ostohintansa kuolettanut.

Levomäen ja äkeenpuolustajan välinen tapavertailu päättyi ratkaisemattomaan, kun Levomäki palasi aamun aiheeseensa; siihen, että yhtä oikeaa tapaa ei olekaan, vaan työtavat on valittava tapaus ja peltolohko kerrallaan.

Jo tuotantopanosten hinnan nousu pistää miettimään sitä, miten työn tekee.
–Ostin ensimmäisen kerran polttoöljyä tilatankkiin vuonna 2002. Silloin se maksoi 28 senttiä litralta. Ei ollut ihan niin tarkkaa, vaikka kyntäisikin, Levomäki muisteli.

Nyt litrahinta on yli euron ja isoa traktoria vaativan ja löpöä rutkasti kuluttavan kynnön sijaan on perusteltua miettiä muitakin tapoja muokata maata.

Joskus kevättöihin pääsee vähällä. Levomäki kylvi tänä keväänä juurikkaat suoraan edellisen kauden kaurapeltoon, jossa oli vielä sänki pystyssä.

Kunnantalon täysi salillinen viljelijöitä ja muita maatalouden ammattilaisia puhui maanantain ajan villjelymenetelmistä ja vesitaloudesta maanviljelyssä. Tilaisuuden takana olivat MTK, Ely-keskus ja Valonia ja niiden eri hankkeet kuten esimerkiksi Pellon viljavuusluvut -hanke, Hiilipelto-hanke ja Saaristomeri CAP -hanke.
Aamun aikana yksi aiheista olivat maanparannuskasvit. ProAgria Länsi-Suomen Veli-Matti Jalli on luomuviljelijä ja kertoi kokemuksistaan sinimailasen kanssa. Tuomas Levomäen viljelymailla maanparannuskasvina on ollut kumina.
–Ei ole sellaista rautaa keksitty, mikä tekee sen mitä juuret, Levomäki muotoili.

Jaa artikkeli: