Likojärven vesikiistaan halutaan ratkaisu

Pitkään muhineeseen kiistaan veden ottamisesta Likojärvestä haetaan ratkaisua.
Likojärvestä on otettu vuosikymmenet sauna- ja kasteluvettä niin Vilniemeen kuin Kirjakkalaankin.  Rakennus- ja ympäristölautakunta järjesti viime viikolla kuulemistilaisuuden, jossa koolla oli  ranta-asukkaita ja vedenkäyttäjiä pohtimassa ratkaisua.
Järven käyttäjillä on huoli järven tilasta. Selviä merkkejä rehevöitymisestä on, mutta epäselvää on, johtuuko se vedenoton aiheuttamasta pinnakorkeuden vaihtelusta.  Kysymys kuuluikin, onko vedenottoa rajoitettava. Lautakunta oli jo keväällä päättämässä asiasta, mutta palautti sen uuteen valmisteluun.
– Keväällä oli virkamiesvalmistelu tehty, mutta luottamusmiehet eivät olleet valmiita päättämään, kertoi ympäristönsuojelun esimies Pirkko Paranko.
Ranta-asukkaiden mielestä vedenotto pitäisi rajoittaa 5000 kuutioon vuodessa. Toisaalta todettiin viime viikkojen helteillä pelkän haihdunnan olevan tuhannen kuution  luokkaa.
Lautakunnan keväisen päätösesityksen perusteena oli, ettei vedenotosta ole haittaa eikä sitä tarvitse rajoittaa.
Uusi valmistelu lähtee siitä, pitääkö vedenottajien luopua osittain oikeuksistaan, jos vedenottoa rajoitetaan.
Ranta-asukkaiden palkkaama biologi Jyrki Matikainen on arvioinut järven tilaa.
Matikainen on löytänyt lieviä rehevöitymisen merkkejä. Järven pohjassa on humusta.
–Humus ei tule valumavesien mukana, se tulee rannoilta vedenkorkeuden vaihtelujen myötä.
Likojärvessä on indikaattorikasveja, jotka  reagoivat nopeasti vedenlaadun vaihteluihin.
–Rehevöitymisestä kertovista Indikaattoreista ulpukka ja leveälehtinen osmankäämi ovat lisääntyneet.