Janne Eriksson ja Pekka Leikkonen toteavat, että etänä tekeminen ei korvaa kasvokkaista kohtaamista
järjestötyössä.
Janne Eriksson ja Pekka Leikkonen sopii kuvata niin, että taustalla näkyvät Perniön kirkonkylän jouluvalot. Niiden ripustaminen kustannettiin useammasta paikallisesta lompakosta ja oman tukensa antoi myös Lions club Perniö.
Samainen paikallisosasto täyttää näillä näppäimillä kuusikymmentä vuotta.
Varsinaisesti tasavuosia tulee täyteen keväällä, mutta esimakua Perniön ja Särkisalon asukkaat saavat jo joulun alla, kun klubin perinteinen joululehti postitetaan aiemmista vuosista poiketen joka talouteen. Juhlavuosi on alkamassa ja sitä vietetään, mutta Janne Eriksson sanoo, että toisaalta pidetään tavallaan jalat maassa.
–Nyt on ennemminkin back to basics, palataan perusasioihin.
Taustalla on se, että koronapandemian alku keväällä 2020 haukkasi toiminnasta jotain: etäpalaverit eivät vastanneet kasvokkaista kohtaamista ja yhdessä tekemistä.
Aivan vierasta muissakaan yhdistyksissä ja järjestöissä ei ole, että pandemian alussa kotiin jääneet myös pysyivät kotona.
–Se yhdessä tekeminen on kuitenkin meille ihan keskeistä ja tekeviä käsiä tarvitaan, tähdentää presidentti Pekka Leikkonen.
Lions on hyväntekeväisyysjärjestö, jonka toiminta Perniössä koskettaa eri-ikäisiä.
Kaikkea tehtyä ei voi luetella, mutta esimerkeiksi voi nostaa ekaluokkalaisten pyöräilykypärät, Lehmuskodin retkien tukemisen, hoivakodin televisiolahjoitukset sekä perinteisen oppilasvaihdon.
Tärkeä kanava auttamiselle on ollut seurakunnan diakoniatyö.
–On oltu mukana ostamassa kamiinoita Ukrainaan, mutta lähtökohta on toki se, että fokus on lähellä, Janne Eriksson sanoo.
Koko juttu 5.12. painetussa ja digilehdessä.
