Nivelet rasvaan ennen töihin lähtöä. Marko Rannikko teki rinnekoneelle viime hetken voiteluja maanantaina.
Marko Rannikko rasvasi mäkikoneen niveliä maanantaina Teijon laskettelukeskuksen ala-asemalla. Meri-Teijo Skin rinteillä viisi vuotta palvellut kone on valmiina lähtöön heti, kun lunta on rinteille levitettäväksi asti.
Ensimmäisen kerran tälle syksyä lumitykit ovat jo laulaneet, mutta lisää tekolunta tarvitaan.
–Kaksi vuorokautta sopivaa pakkasta ja sitten on mahdollista avata jouluksi, Rannikko toteaa.
Hän on toista polvea samoissa maisemissa ja samoissa töissä: Marko Rannikon isällä Jarkolla on takana yli 30 vuotta laskettelukeskuksessa ja maanantaina hän ehti huikata, että pakkasistakin on nyt parempi tieto kuin alkuvuosina.
–Muistan kyllä, miten soitettiin Ilmatieteen laitokselle ja kysyttiin ennusteita. Nyt on puhelin tässä ja siitä saa katsoa. Ja ennusteiden tarkkuus on kyllä parantunut sekin, Jarkko Rannikko miettii.
Ennen kauden alkua pitää paitsi levittää lumet, myös esimerkiksi tarkistaa ja kiinnittää toistasataa vetolaitetta ankkurihissiin ja varustaa sompahissi.
Kauden alkaminen vasta joulukuussa ei ole tavatonta; Marko Rannikko myöntää, että vuodet menevät hänelläkin sekaisin, mutta viime talvi on jäänyt pituudessaan mieleen. Kausi alkoi aivan joulukuun alussa ja loppui keväällä lähes seinään.
Lumitykit humisevat tarvittaessa yötä myöten ja levitystäkin tehdään kelloon katsomatta. Jarkko Rannikko summaa talvien muuttuneen hänen vuosiensa aikana ja meri aivan vieressä on oma mausteensa.
–Niin kauan kun meri on auki, se on kuin lämpöpatteri tuossa vieressä, Marko Rannikko tiivistää.
