Varhaiskasvatus on tulevaisuusinvestointi. Se parantaa tasa-arvoa ja oppimistuloksia ja ehkäisee syrjäytymistä. OECD:n mukaan yhden euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa jopa seitsemän euroa, enemmän kuin mikään muu koulutusinvestointi. Ainoastaan laadukas varhaiskasvatus ja riittävä määrä osaavaa henkilökunta saa tuon hyödyn aikaan.
Onkin hyvä, että uuden varhaiskasvatuslain myötä varhaiskasvatuksen henkilökunnan osaamistaso, etenkin pedagoginen osaaminen lisääntyy. Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Aikuisia pitää olla tarpeeksi ja näin ei aina ole. On ikävää, että tällä hallituskaudella varhaiskasvatuksen laatua on heikennetty suurentamalla ryhmäkokoa eli huonontamalla aikuisten ja lasten suhdelukua. Myös lasten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen on heikennetty eli niin sanottua subjektiivista oikeutta on rajattu.
Osa kunnista on ottanut nämä varhaiskasvatuksen heikennykset käyttöön ja osa ei. Näin ollen varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee kunnittain. Eriarvoisuus eri kunnissa varhaiskasvatusta käyttävien lasten välillä on siis kasvanut. On hyvin valitettavaa, ettei uusi varhaiskasvatuslaki korjaa näitä puutteita. Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatusoikeuden rajaus olisi pitänyt poistaa ja ryhmäkoot olisi pitänyt palauttaa vähintään aikaisemmalle tasolle.
Varhaiskasvatuksen laatu on myös lasten tuen tarpeeseen vastaamista. Suuri puute uudessa laissa onkin se, ettei siinä säädetä lasten tukemiseen liittyvistä asioista, esimerkiksi psykologeista.
Varhaiskasvatuksessa tulee saada samalla tavoin kolmiportaista tukea niinkuin perusopetuksessakin. Me kaikki tiedämme, että mitä varhemmin ja aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä helpommin ne voidaan korjata. Varhaiskasvatuksessa jo pienelle lapselle varhain annettu tuki on kaikkein vaikuttavinta ja helpottaa lapsen myöhempää koulutietä.
Koska nimen omaan laadukkaalla varhaiskasvatuksella on parhaat vaikutukset lapsen hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle olisi tärkeää laatia varhaiskasvatukseen ja varhaispedagogiikkaan valtakunnalliset laatukriteerit. Näin voitaisiin parantaa varhaiskasvatuksen tasalaatuisuutta ja minimitason täyttymistä ihan jokaisessa yksikössä ja lapsiryhmässä koko päivän ajan. On valitettavaa, etteivät laatukriteeritkään ole mukana uudessa varhaiskasvatuslaissa.
Joissain päiväkodeissa vanhemmat ovat voineet ostaa lapsilleen erillistä maksua vastaan esimerkiksi kehittävää muskaritoimintaa päiväkodin toiminta-aikaan. Silloin muut lapset ovat puuhailleet muuta. Ihan jokaisen lapsen pitäisi päästä osalliseksi muskarista ilman erillisiä maksuja. Lastentarhanopettajat kyllä osaavat. Tämäkin voisi toteutua mikäli varhaiskasvatuksen laatu määriteltäisiin.
Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ihan jokaisella lapsella tulee olla hoitoajan pituudesta ja ajankohdasta riippumatta oikeus paitsi hoivaan, lepoon, ravintoon ja turvaan, mutta myös kehittymiseen ja oppimiseen. Jokaiselle lapselle pitää taata oikeus monipuoliseen kulttuuriin, leikkiin, taidekasvatukseen, liikuntaan, moninaisiin elämyksiin, virikkeisiin, oppimiseen sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Pedagogiikan tulee olla lapsen kehitystasoa vastaavaa ja hoivan sekä oppimisen tulee nivoutua yhdeksi kokonaisuudeksi. Varhaiskasvatuksessa tulee painottaa leikkiä, leikin kautta oppimista sekä lasten osallisuutta. Oppimisympäristöjen tulee olla monipuolisia, terveellisiä ja turvallisia. Myös lasten ja aikuisten suhdeluvun tulee mahdollistaa laadukas varhaiskasvatus. Lapset ovat ansainneet paremman varhaiskasvatuslain.
Eeva-Johanna Eloranta,
kansanedustaja,
sivistysvaliokunnan jäsen, sd
