Skip to main content

Laajalla kaistalla

Tervepä terve.  Toimituksen lounaisväylän aamubussia ajetaan tässä seuraavaksi. Kyytiin vain.
***
Liikenneasiat tai ainakin niiden hinta on nostettu tapetille Salossa.  Julkinen liikenne ei kulje ja yksityinenkin kohta entistä hitaammin, jos Mariankadulle pohditusta ja kalliina pidetystä  kiertoliittymästä tulee totta.

Tietysti on houkutus epäillä, että  liittymässä närästää hinnan lisäksi se, että liittymän rakentamisen jälkeen olisi jokaisen pakko silläkin kadulla pudottaa ajonopeudet alle kahdeksankympin.
***
Salon keskustan liikennekulttuurihan on ikuisuusaiheita, mitä tulee liikkuviin autoihin.  

Pysäköintiasiat saadaankin sitten toiveiden mukaiseksi varsin helposti: rakennetaan vain sellaisia kauppakeskuksia joissa on 31433 ulko-ovea, jolloin jokainen autoilija saa kärrynsä oven eteen.
***
Omat persoonalliset piirteensä on kaupungin laitamillakin kuten Meriniityssä, jonka halki olen ajanut käytännössä päivittäin viiden vuoden ajan.

Suosikki-ilmiöitäni alueella on tilanne, jossa jonon keulimmainen haluaa kääntyä vasemmalle mutta joutuu vastaantulijoiden takia hidastamaan tai  pysähtymään ja samoin tietysti myös perässä ajajat.  Jossain muualla odotettaisiin hetki, kunnes baana taas vapautuu, Salossa koukataan nurmikko pölisten penkan kautta oikealta ohi. 

Viime lauantaina sompailin sattuneesta syystä muutaman tunnin pitkin Helsinkiä, missä kaiken määrä on Saloon nähden moninkertainen:  kaistojen, ratikoiden, autojen,  liikennemerkkien, ajoradalla hortoilevien sekakäyttäjien ja sellaisen.
Turkulaisvinkkelistä koko kylä on tietysti iloisessa Itä-Suomessa ja ehkä siitä johtuu, että villin lännen tunnelma puuttuu. Ojanpohjien kautta ei ajeta, ylinopeutta päästelee perin harva, kaistanvaihtoon saa tilaa ja niin edelleen. Ennen muuta kaikille tuntuu olevan selvää, että kun nyt kaupungissa ollaan, vuoroaan joutuu joskus odottamaan.

Siitä tämän täytyy lähteä pikkukaupungissakin,  ei sen kalliimmasta.
***
Eipä sillä, että vieraammissa kaupungeissa suunnistus aina olisi helppoa kuin heinänteko,  paperisen tai sähköisen kartan kanssakin olisi hyvä hahmottaa kaupungin malli edes kaupunginosien tarkkuudella. 

Yksityiskohdat kuten isot teollisuusrakennukset valtavine pihoineen ovat toinen asia ja heinäntekoa  useammin tulevat kin mieleen polttopuut tai sota.  Esimerkiksi lauantaina käymäni vanhan kaasutehtaan alue kaikkine portteineen  ja kujineen on  ihan hyvä motti.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi

Jaa artikkeli: